tiistai 30. elokuuta 2011

Postia Minulle!

Voi  mikä ihana yllätys lehtien seassa odottikaan kun kömmin töistä kotio kuuden jälkeen! Siis iltakuuden- täällä savon sydänmailla ei ole kelloissa kuin kaksitoista tuntia ;-) Isän  Metsästys&Kalastuksen ja Savon Sanomien välissä pilkotti jotain kimaltavaa, joka lähemmässä tarkastelussa paljastui ison kirjekuoren kulmassa leijailevaksi keijuksi. Aavistus kirjeen lähettäjästä sai vanhat luuni sirisemään odotuksesta, mutta silti olin lentää pehmoiselle pyrstölleni kun avasin kirjeen! Kirje oli- niin kuin arvelinkin- SNY:ltäni ja se sisältö! Ihanaa iltahämyä henkivä Kissakortti ja uusin Helpot ja Nopeat käsityöt-lehti!! Ystäväiseni, sinussa taitaa olla noidan vikaa? Olen viimeiset kaksi viikkoa hiippaillut kuola valuen Hiiren lehtihyllyn tuntumassa, kuin Klonkku konsanaan Sormuksen perässä ja kironnut vähävaraisuuteni alimpaan helvettiin. Ja juuri sen lehden sinä minulle ostat! Ihana ihminen!!! Kaksivuotiaan flirttailija-pojan sanoin: KITOOSS! Onko sinulla, oi salaisimmista salaisin, salaista sähköpostiosoitetta? Olisi miellyttävämpää vastailla niihin lisäkysymyksiisi hieman privaatimmin...

Kortin tunnelma on ihana! Voin lähes tuntea suonissani kissasta huokuvan raukeuden ja tyynyjen pehmeyden :-) Kohta kissa ottaa lankakerän käpäliensä väliin ja kaivautuu tyynyjen keskelle rankan matkan jälkeen hyvin ansaituille unosille.

Niin kuin SNY-ilmoittautumislomakkeesa parilleni kerroin niin tykkään hätäisenä ihmisenä pienistä, helposti pureskeltavista töistä. Viime päivät olen "pureskellut" kirjanmerkkejä. Tämä malli näytti viime talvisessa kirjanmerkki-vaihdossa aivan ylimaalliselta, kun ihailin kuvia muiden saamista merkeistä. Äskettäin löysin mallin netin uumenista ja päätin itsekin kokeilla millaisen sekasotkun saisin Kapteeni Koukun jalanjäljillä aikaiseksi. Ei ohje nyt niiiin kamalan vaikea ollutkaan, mitä ulkonäkö antaisi ymmärtää! Maistiaisista puuttuu sininen ja vaalena lila puuvillainen kirjanmerkki. Neidit nelivuotiaat kun halusivat omat merkkinsä HETI paikalla kun sain ne valmiiksi, joten mihinkään mannekiiniesitykseen merkit eivät joutaneet matkallaan uuteen kotiin.
Ja sokerina pohjalla lämpöä Kullan koiville osa yksi :-) Ensimmäiseksi toteutukseksi Neulomolaisten Sukkakirjasta valikoitui Miesten hupisukat.

Lankana täyslampainen (?) kampalanka. Muinaismuisto ullakon kätköistä, muistaakseni vaihdettu aikanaan omien päkäpäiden villoilla kehräämöstä. Sukista tuli ainakin minun mielestäni ihan kivat ja uskoisin niiden vähäisellä sunnuntai-käytöllä kestävänkin. Ainakin niin kauan kunnes hajoavat ;-)

lauantai 27. elokuuta 2011

Vipellystä viikonloppuna

Ensimmäistä kertaa "Reunan" historiassa mä bloggaan Pesässä! Päivä valahti käsistä sellaisella vauhdilla, että oli pakko ottaa kannettava kainaloon mökille lähtiessä. Viime yökin meni täällä unia nähden- hei please Eu-tarkastajat, voisitteko poistua häiritsemästä öitäni? Jo toistamiseen näin unta Eu:n luomutarkastajista... taidan olla tosiaan sukeltanut mukaan rakkaani maailmaan :-)

 Tämä päivä on siis ollut "tyypillinen" lauantai. Kun viikolla laiskottaa kuin murmelia marraskuussa, niin sitten viikonloput ovatkin pää kolmantena jalkana kouhkaamista. Mount Tiskivuorikin oli valloituskunnossa tänään useampaan kertaan. Joskushan sitä on ihmisen ruokaa laitettava- vaikka sitten kerran viikkoon. Lisäksi tänään iski hamsteri-kohtaus ja keittelin pienen neljän purnukan erän hilloa. Mikään ei lämmitä mieltä viimaisena talvipäivänä kuin rivistö hillopurkkeja kellarissa! Ei tarvii kuin ojentaa känsäinen käpälä ja napata sieltä kesän makua lettukesteihin.
Tarkemmin ajatellen vielä hillojakin enemmän mieltä lämmittää se että on MIES talossa. Ei siitä hillonkeitostakaan olisi mitään tullut ilman Maajussia! Tyhjien purkkien haku aitasta tyssääntyi heti ovelle kun paikallistin lievän haiskahduksen aiheuttajan pystyyn jääneestä lasitölkistä. Ja jos mä jotain kammoan niin nimenomaan kuolleita jyrsijöitä!! Urhoollinen sankarini sai palkkioksi uroteostaan maistiaiset hillokattilasta ja lupauksen päivemmällä tehdyistä mustikkaruuduista . Jahka tästä huomenna kotio selviän niin kirjoitan ruutujen ohjeen reseptikirjaan :-)

Kun on seissyt muutaman tunnin tiukasti hellan vieressä niin sitä ihminen kaipaa jo vähän raitista ilmaa... metsässä rämpiessähän sitä saa ja kaupanpäällisiksi sangollisen karvalaukkuja ja kangassieniä. No se sanko oli  pieni, mutta kyllä saaliista muutaman sienisalaatin tekee.
Nelijalkainen turvamieheni tosin hoiti hommansa luvattoman huonosti liueten kotiin heti kun törmäsi kävelyllä olleeseen isään, mutta eipä tuolla metsässä sammakkoa suurempia otuksia näkynytkään. Sen sammakon kyllä meinasin kastroida. Saku hyppäsi just siitä sammalikosta mistä olin sientä veitselläni ottamassa! Pikkuruisia kangasrouskun alkuja metsään jäi, joten ehkäpä ensi viikonloppuna on uuden sienireissun vuoro. Siihen mennessä entiset sienet ovat jo tönkkösuolattuja, joten ehkäpä... viikon päästä Maajussi saa herkutella oikein kunnolla.

sunnuntai 21. elokuuta 2011

Mitä, häh?!

Viime päivät olen keskittynyt kuuntelemaan kanssaihmisiäni huolella. Ehei, en ole kokenut valaistumista ja muuttunut Eija Empaattiseksi vaan korvatulehduksen vaivaama oikea korvani on edelleen lukossa enkä kuule sillä paljoakaan tällä hetkellä. Lääkäri sanoi lääkekuuria kirjoittaessaan kuulon palautumisen ennalleen voivan viedä viikkoja. JIPII!!! Lisäksi korvan "lukkiutuminen" vaikeuttaa äänien suunnan  hahmottamista. Parina aamuna vanhusta pissattaessa olen ollut vähällä loikata ojaan koulutaksin ohittaessa meidät. Kuulostaa aivan siltä, että auto tulee suoraan päälle. Ei yhtikäs kiva tunne!
Se hyvä puoli hieman vielä toipilaana olossa on, että sillä voi perustella viikonloppuisin iskevää lorvikataria  :-)
Enhän mä nyt millään voi tehdä yhtikäs mitään, kun olen vasta ollut kipeenä, enhän? Eli eilinen meni lähes pelkästään netissä roikkuessa, neuloessa ja lukiessa.Vaikken eilen "mitään" tehnytkään niin silti tiskipöytä näytti päivän päätteeksi Mount Everestiltä. Lieneekö syynä sitten vuori-ilmiöön täytesämpylät
                                                                ja raparperipiirakka.
Täytesämpylöihin sain ujutettua serkulta saamani kesäkurpitsan. Aurinkokuivattujen tomaattien ja valkosipulituorejuuston kanssa täytteestä tuli aikas hyvää! Laitoin ohjeen Resepti-kirjaan, jos jotakuta sattuisi kiinnostamaan. Taikina on leseiden ansiosta helppoa käsitellä, joten uskoisin sämpylöiden teon sopivan koko perheen leivontahetkiinkin.

Osallistuin viikolla Sinulle-blogin arvontaan, jossa palkintona tuo ihanainen huivi mikä on Sinulle-blogin kuvassa jonka linkitin sivulleni. Kuvaa klikkaamalla pääsette arvontasivulle. No, arvontaan osallistuttuani aloin miettimään miksei oman blogin kommenttikentässä ole ollenkaan mahdollisuutta anonyymi-kommentointiin. Hetkisen asiaa tutkittuani huomasin, että asetukseni olivat päin kavioeläimen peräpäätä! En ole mikään tekniikan ihmelapsi, joten en ollut tajunnut, että kommentointia voi rajata/vapauttaa mielensä mukaan. No nyt asia on korjattu, joten satunnaisetkin paikalle eksyjät saavat avata sanaisen arkkunsa jos tarvetta ilmenee!

tiistai 16. elokuuta 2011

Karhunpoika sairastaa

VAROITUS!!! ALLA OLEVA KIRJOITUS SISÄLTÄÄ MARINAA, KITINÄÄ JA RUIKUTUSTA!
 
Reppanainen on sitten päättänyt tutustua hoidettaviensa maailmaan ihan konkreettisella tavalla. Ja täytyy kyllä todeta ettei ole pikku-ihmisillä helppoa :-(   Menin illalla nukkumaan ihan tyytyväisenä tyttönä. Nenä nyt tietty oli tukossa ja yskitti, mutta eihän se tahtia haittaa. Puoli neljältä se sitten alkoi... heräsin tunteeseen kuin joku kaataisi sulaa lyijyä oikeaan korvaan. Yöunille saikin sen jälkeen vilkuttaa hei-heit. Särkylääke lievensi kipua ehkä 5% . Niinpä sitä sitten vain kärvisteltiin ja odotettiin aamua. Edes aamun tulo ei paljon auttanut, koska lääkärin aika järjestyi vasta yhdeksitoista. Onneksi Maajussi-Rakkaani lähti kuskiksi-tiedä minne olisin päätynyt ilman häntä. Kipu ja paineen tunne korvassa aiheuttavat lievästi huimaavan tunteen, joten yksin olisin varmaan vain päätynyt pyörimään ympyrää johonkin risteyksen. Nyt on onneksi antibiootit kädessä (yksi jo massussakin) ja kahden päivän sairasloma saatu. Korva elää kyllä edelleen omaa elämäänsä: rutisee, vihloo ja "nytkähtelee sisäisesti", mutta jo pelkkä tieto siitä, että lääkekuuri tulee viemään kivun helpottaa hieman oloa. Ja jospa se Buranakin tällä kertaa auttaisi enemmän kuin yöllä!

sunnuntai 14. elokuuta 2011

Pää pensaassa

Se on sitten taas se aika vuodesta, kun Reppanainen saa hamsteri-kohtauksen. Viikonloppu on mennyt viinimarjoja keräten ja mehumaija on ahertanut kylki punaisena hellalla. Tai jos rehellisiä ollaan niin eilen kyllä oli sekä maijan että Reppanaisen kylki sinisenä- ja siinä sivussa neliön ala tuvan lattiaakin... Oli hieman höllässä mehumaijan letku :-/  ja tietenkin mehustumassa sillä hetkellä mustikoita, jotka eivät nyt varsinaisesti ole niitä värittömimpiä marjamaailman edustajia.
 Tänään sujui sitten vähän paremmin viinimarjojen kanssa. Punaiset marjat olivatkin jo kerätty. Suuri kiitos pienille siivekkäille ystävilleni! Yksi ystävä lennähti tänä aamuna ihan jalan juureen ennen kuin tajusi että jumalauta, siinähän on ihminen! No, kyllä mustista marjoistakin tulee mehua muutama maijallinen ja keitellään sitten loppusyksyllä puolukoita, että talven mehukiintiö täyttyy.
 Jos aamupäivällä oli rastas seurana niin iltapäivästä sain pensaaseen muuta ja paljon mieluisampaa seuraa ;-) Maajussi päätti verestää pölyyntymään päässeitä kerääjän taitojaan ja reippaana poikana keräsikin 3 litran viilisangollisen. Enempää ei angiinasta toipuvaa miesparkaa uskaltanut työllä rasittaakaan.

Se marjoista. Huomenna on uusi päivä ja uudet kujeet! Väsynyt mehunkeittäjä ottaa nyt nuhasuihkeen sieraimiinsa ja painaa pään tyynyyn jaksaakseen paimentaa metrin mittaisia jälleen huomenna. Hyvää yötä, rakkahat ystäväiseni!

maanantai 8. elokuuta 2011

Juhlatuulella!

Viimeiset kolme päivää on savon sydänmailla olleet yhtä juhlahumua  ;-D  syy juhlintaan ollut se maailman paras- Oma ihanainen Maajussikka <3 ! Eli tänään oli herran virallinen vanhenemispäivä, mutta juhlinta aloitettiin jo lauantaina herkkupäivällisellä täällä meillä- aterioijina yhdellä Maajussin sisarella vahvistettu pienperhe ( = myö ja "vanhukset"). Väsäsin ihan vartavasten Murun massulle mieleisiä ruokia: perunamuusia, hirvistroganofia ja sienisalaattia.
Kuakku kurkkuyrttikoristein

Eilen sitten oli kakkukahveet samalla porukalla ja samalla Kulta sai äidiltään ja sisareltaan jo yhden lahjuksen. Erittäin mieleisen ja tarpeseen tulevan sellaisen!

Varsinaiset rymyjuhlat olivat vuorossa tänä aamuna Maajussin töiden jälkeen metrin mittaisten kanssa. Kulta sai itse tukevasti liimatun traktori-aiheisen onnittelukortin ja neitien nonparellivuorella koristeleman kakun. Samalla ukko-kulta myös avasi minulta saamansa paketin. Paketti oli kasattu Junnu Vainion laulun teemalla: Puhtaat munat ja vilpitön mieli  ; -P       ( kahdet Wagner-bokserit ja Virkkukoukkusen tyynyliinapari) .
   Kakkukahvien, limsan ja vanhemman pikkuherran mutustamien juustosiivujen jälkeen rynnistettiin koko porukalla aamupäiväulkoilulle. Oli ihanaa katsoa Kultaa tekemässä traktorihommia hiekkalaatikon reunalla! Maajussi on niin  iso osa meidän porukkaa, että jos miestä ei muutamaan päivään näy hoidossa niin neidit pyytävät soittamaan tai laittamaan kutsutekstarin koska "meillä on ikävä".

keskiviikko 3. elokuuta 2011

Sukkakirja

Nyt on ihan pakko mainostaa ihanuutta, jonka sain viimeisten lomapäivieni iloksi heinäkuun puolivälin jälkeen. Ihanuuden esitteleminen vain on kestänyt ja kestänyt. Ensin ei huvittanut olla koneella ja sitten kun sain bloggaus-intoni takaisin niin kameran piuha oli ottanut jalat allensa. Ja koska varsinkin nyt on PAKKO olla kuvia niin blogin päivitys on vanunut tähän päivään asti.
 
Ihanuus on tietenkin Neulomon naisten tiimityönä aikaansaama Sukkakirja Varresta varpaisiin!
                                                

Kirja on upea esimerkki siitä mitä harrastukselleen omistautuneet ihmiset saavat aikaan ja ovat valmiita tekemään asiansa eteen. Mutta tunnettuahan on, että suomalainen naisimmeinen on melkonen pakkaus- ja kun naisimmeisiä on useampi niin akkaenergian määrä on sitä luokkaa, että siitä on oksat pois! Eli kirja on täynnä neulomolaisten itsensä suunnittelemia palmikko-, pitsi- ja kuviosukkia tepsuttajista rontostelijoihin. Sivuja on 66, malleja hätäisesti laskien 45 ja kirjan käyttöä helpottamassa on kierreselkä. Ei tarvi houkutella kissaa nukkumaan kirjan päälle, että pysyy haluttu sivu auki...

Tässä muutama maistiainen kirjasta:
Saari

Seijan konttineulesukat

Liekit

Miesten hupisukka

Pikkuneidin joulusukat
Miesten hupisukat ovat jo päässeet puikoille. Ihania malleja olisi kirjassa paljon, mutta siltikin ensimmäisiksi sukiksi valikoituivat jostain syystä miesten sukat ;-)
Jos jotakuta Neulomon ulkopuolista alkoi kirja kiinnostamaan niin tässäpä tilausketjusta kopioidut tilausohjeet.
Kirjan hinta on siis 14e + 3.00e pk:t. 
Kahden kirjan pk:t  4,5e
Kolmen kirjan pk:t 4.5e
Neljän kirjan pk:t  7,40e.
Olen näihin kotimaan postimaksuihin lisännyt 20snt kuoresta ja bensoista.

Kirjan+kulut saa maksaa lapsen tilille, eli Riitu Viirimäki/474750-26077.  Postitan kirjan/kirjat, kun rahat ovat tilillä.
Laittakaa maksuun viestiksi maksajan nimi ja Neulomon nimimerkki (jos on Neulomolainen).  Samoin yhteystiedot, niin minun ei tarvitse niitä etsiä sieltä tilauksista. Uudet tilaajat voivat maksaa kirjan ja kun yhteystiedot on kuitissa, lähetän kirjan tulemaan.