___________________________________

___________________________________

sunnuntai 25. maaliskuuta 2012

Hiljaisuus

Kotiuduin juuri Viitasaarelta. Käytiin Maajussin kanssa katsomassa Viitasaaren elokuvaviikon ensimmäinen elokuva Hiljaisuus
Pidin näkemästäni! Mikään kevyt elokuvahan Hiljaisuus ei ole, enkä sellaista odottanutkaan. Kiinnostuin elokuvasta heti kun näin ensimmäisiä arvosteluja siitä lehdissä syystalvella. Jo silloin päätin tai päätettiin yhdessä että jos elokuva Viitasaarelle tulee niin se mennään katsomaan mikäli se Kultsin työaikoihin passaantuu. Onneksi Kulta on nyt emolehmäpaikassa töissä, joten elokuviin päästiin! Meitä kumpaakin kiinnostaa sota-ajasta kertovat elokuvat ja minua kiinnosti lisäksi tuo elokuvan miljöö- kaatuneiden kotiuttamis-ja arkuttamispaikka. Ja pisteenä I:n päällä oli sitten vielä elokuvassa Vesantolaissyntyinen näyttelijä Sinikka Mokkila!  Kuppari-Miinan rooli kyllä sopi hänelle kuin valettu. Sen verran tykin jytkettä elokuvassa oli, että päivänäytös sopi ainakin minulle paremmin kuin ilta. Olisivat saattaneet tulla pommit uniin jos heti elokuvan jälkeen olisin sängyn pohjalle mönkinyt! Vaikka painajaisia saatan sotimisesta saadakin, niin olen kyllä sitä mieltä, että jokaisen pitäisi katsoa elämässään edes yksi sota-aikaan sijoittuva elokuva tai tv-sarja. Eikä  mitään "räimettä" vaan juuri joku Hiljaisuuden tai tv-sarjan Kun taivas repeää kaltainen ohjelma, joka näyttää sodan arjen: haavoittumiset, kuoleman, kivun, pelon ja tuskan. Kaiken tuon näkeminen laittaa maailmankuvaa ja arvoja ihmeesti järjestykseen!

Elokuvaviikolla on meidän sydämissämme aivan erityinen paikka. Toivottavasti tapahtuma ei joudu vielä vuosiin säästönipistysten hampaisiin! Nimittäin kolme vuotta sitten (22.3.2009)  Viitasaaren elokuvaviikolla esitettiin Rööperi,jota kaksi ujoa ja toisiaan sillä silmällä katselevaa ihmistä päätti mennä katsomaan. Hiljaisena toiveena kummallakin "että jotain tapahtuisi" illan aikana. Tuo leffareissu oli se lopullinen sysäys seurustelun aloittamiselle <3 eikä sitä sysäystä ole kyllä tarvinnut katua hetkeäkään!
Kiitos rakkaani näistä kolmesta vuodesta ja tervetuloa matkalle kohti seuraavia 40 vuotta!

3 kommenttia:

  1. no hei.
    nyt on ihan pakko kysyä että missäpäin toimit perhepäivähoitajana? itse asun Viitasaarella,Keihärinkoskella. Novitan kautta varmaan löydetty blogi..

    Henna

    VastaaPoista
  2. Hei Henuli! Asun ja työskentelen "naapurjpitäjässä", Vesannolla Vesijärvellä =)

    VastaaPoista
  3. Elokuvat on mainio yhteinen harrastus! Ja yhteinen harrastus on onnellisen avioliiton salaisuus. Eräs työkaveri kertoi tutustuneensa mieheensä elokuvissa, ihan vahingossa. Hän oli pelästynyt kesken tylsän elokuvan ja hypännyt hädissään vierustoverinsa kaulaan. Olivat työporukalla liikkeellä, mutta eivät tunteneet toisiaan. Vierustoveri sitten lohdutteli tyttöä ja siitä sai alkunsa onnellinen parisuhde!

    VastaaPoista