tiistai 28. toukokuuta 2013

Terveisiä taivaasta

Viikonloppuna peuhusin ullakon perimmäisiä nurkkia tarkoituksenani löytää ns. viikonloppulaukku hajonneen kutukassin tilalle. Laukkua ei löytynyt, mutta löytyi jotakin muuta. Löytyi pahvilaatikko täynnä täysin koskemattomia villasukkia!
Kyllähän siinä silmänurkat kostuivat kun sukkia hipelöin! Tuli aivan hirveä ikävä äitiä <3 Voi miten toivon, että äiti olisi ehtinyt tavata Maajussin! Voin vain kuvitella sitä herkkuruokien määrää joilla vävypoikaa olisi hemmoteltu =) myöskään sukista ja lapasista ei olisi tullut pulaa. Mutta uskon, että äiti kyllä seuraa tuolta jostain elämääni ja on onnellinen siitä onnesta joka minulle on maajussin myötä elämääni tullut. Hetkittäin olen myös toivonut, että äiti olisi päässyt vierelläni selailemaan internetin neuleohje-sivuja. Olisi siinä tulostin laulanut kun olisimme tulostaneet äidille kirjoneulemalleja vinot pinot! Äiti tykkäsi tehdä kirjoneulesukkia ja-lapasia. Yhdet noista sukista ajattelin viedä mökille iltahissuttelusukiksi, mutta en tiedä hennonko kaikkia ottaa käyttöön vai pitäisikö säästää jotkut sukat muistona äidistä...

tiistai 21. toukokuuta 2013

Vielä riittää jännitettävää

Kylläpäs SNY minut onnistuit yllättämään!! Sain paketin puskista =)
 Eilisen päivän aikaan oli Snyppyläiseltäni tullut kommentti blogiin paketin postiin viennistä. Innoissani laskeskelin paketin ehtivän tänne ehkäpä keskiviikkona... miesväen kirkolla liikkumistiheydestä riippuen saisin sen käsiini ehkäpä torstain aikana, tai sitten perjantaina. Itse en postiin tällä viikolla ehtisi. En todellakaan osannut odottaa, että tuvan penkillä odottaisi jo tänään kaunis maksikirjeenä tullut paketti kotiinkannettuna! KIITOS!!!  Vielä ei Snyppy salaisuuden verhoa suostu raottamaan, eli odotettavissa on vielä ainaskin postikortti ennen kuun vaihdetta =D

Paketti oli tälläkin kertaa ihana! Kaksi vyyhtiä vehreän vihreää Cascade 220 heathers-lankaa, Pandan mustikkalakua, Knit Pro:n silmukkamerkkipakkaus, jossa mukana päättelyneula ja PINKIT puutarhahanskat. Sekä tietenkin kaunis polkupyörä-postikortti. Aivan huippua!

Hansikkaat istuvat kuin valettuna, ovat niin minun väriset ja mikä parasta, ohuet. En oikein osaa käyttää tavallisia näppylähanskoja, koska ne aina löpöttävät joltain kohti enkä saa niillä tuntumaa tekemääni työhön. Nuo ovat napakat ja niin ohuet ettei niitä tarvitse riisua näpertelypuuhissakaan.
Lanka on jälleen uusi tuttavuus. Olen tosi onnellinen siitä, että kevään aikana olen tutustunut moniin uusiin lankamerkkeihin! Itse kun tulee useimmiten ostettua perus-Novitaa, koska sitä saa omasta kaupasta.
Silmukkamerkkejä tarvitsee aina kuten myös lakua ;-P  Lakupussissa on mukana vielä nostalgiatekijä. Suurimman osan opiskeluajastani kävin koulua (Jyväskylän sosiaalialan oppilaitos) Vaajakoskella, Pandan tehtaiden vieressä. Niinpä Pandan logon näkeminen tuo mieleeni suklaan ja lakritsin tuoksun, joka aamuisin tehtaalta leijaili bussista pois pomppaavien nenään.
Paketti oli siis taas aivan nappisuoritus! Miten maltankaan odottaa henkilöllisyytesi paljastumista, sinä ihana ihminen!

maanantai 20. toukokuuta 2013

Pitsipiparia pukuhuoneeseen

Olen ihastellut ihmisten blogeissa ja käsityölehdissä olevia ontelokudemattoja jo kauan huokaillen miten taitavia jotkut ovatkaan. Houkutus kokeilla itsekin on kasvanut kasvamistaan. Uskaltaisiko, osaisinko,no ei siitä kuitenkaan mitään tulisi.
Kevätsiivouksen yhteydessä Pesässä vaihtuivat kaikki matot olesketilan lattialla. Saunan pukuhuone sen sijaan jäi ilman mattoja. Ovenedus-lattia tahtoo kastua saunasta tulevien askelista, joten siihen tahtoisin kylpyhuoneen maton tai lattiapyyhkeen imemään enintä kosteutta. Mutta jos oven eteen tulee pikkumatto niin silloin pukuhuoneeseen ei mahdu enää pitkää mattoa. Tähän ajankohtaan sitten ilmestyi Novitan Kesäkäsityöt-lehti tarjoten yhden ratkaisumallin mattopulmaan. Pitsimatto talven korinvirkkauskokeilusta tutuksi tulleesta Tuubi-ontelokuteesta. Pikainen palaveri pään sisällä ja päätin ottaa riskin, kun ei ohjekaan nyt aivan kvanttimekaniikalle vaikuttanut!

Hieman alussa hölmöilin, mutta ehdin jo virkata sen verran pitkälle etten enää viitsinyt purkaa vaan suljin silmäni keskustan virheeltä ja jatkoin eteenpäin. Virkkuukoukkukin hukkui välillä ja työ jäi tauolle, mutta välinetäydennyksen jälkeen perjantai-iltana pääsin jatkamaan mattoa siitä mihin se oli jäänyt muutama viikko sitten. Lauantaina huomion veivät edellispostauksen verhot, mutta eilisen aamupäivän virkkasin ahkerasti. Päiväkahvien ja rakkaani tarjoaman valkosipulipatongin voimaannuttamana sain kuin saikin maton valmiiksi!
Loppujen lopuksi matto ei ollut ollenkaan ylivoimainen höttöislle aivosoluilleni =) en pidä ollenkaan mahdottomana siirtymistä kesän aikana vaativammalle virkkaustasolle hyökäten virkatun tähtipitsimaton kimppuun!

sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Työvoitto

Viime kesänä lukemissani mökkeily- ja sisustuslehdissä kauden trendi oli vaaleus. Aikani painomustetta hengiteltyäni minäkin aloin uskomaan, että Pesän pitäisi pestä kasvonsa. Mihinkään maalauspuuhiin ei ole aikaa eikä kärsivällisyyttä, hädin tuskin taitojakaan, joten aloitetaanpa sisustuksesta! Valkoiset verhothan ne raikastavat koko huoneen, sellaiset siis hankkikaamme.
Vanhat verhot


Mutta voi järkytys mitä valmisverhot nykyään maksavat! Muutama mieleinen malli kyllä nettikaupoista löytyi, mutta kun ikkunoita on kolme niin kokonaisuudelle olisi aina tullut hintaa yli kipurajan. Ääh, miksei mistään milloinkaan tule mitään =/  jatkoin nettikauppojen tarjouskorien kyttäämistä ja toivoin ihmettä. Aivan kokonaista ihmettä ei aleen ilmestynyt, mutta puolikas nyt kuitenkin. Kaunis ranskalaistyylinen pussilakanasetti, muistaakseni 8€... hmm 8€ kertaa 3=24€. Ei paha! Ja niin ostoskoriin kilahti kolme pussilakanasettiä. Parasta kaikessa tietenkin oli, että minulla oli kokonainen talvi aikaa lakanoiden muodonmuutokselle!

Mutta talvi kuluu nopeasti näilläkin savolaisilla selkosilla ja lumet sulavat ennen kuin ehtii saapasjalkakissaa sanoa. Eivätkä lakanat tietenkään olleet paketistaan liikahtaneet senttiäkään. Vapun tienoilla raahasin itseni niskasta kiinni pidellen ullakolle hakemaan lakanoita ja leikkelin saumat pois. Sitten tuli kummipojan kasteviikonloppu ja iltaisinhan nyt on aina kaikkea muuta touhua. Helatorstaina sain kevätsateesta vihdoin tarmonpuuskan ja nostin ompelukoneen tuvan pöydälle. Ensimmäinen pitkä sivu meni ihan ok, vähän hitaanlaisesti tosin. Toisella pitkällä sivulla oli pakko tunnustaa tosiasiat. Pelkäksi kuvitelmaksi luulemani hitaus oli täyttä totta ja vauhti vain hiipui koko ajan. EIKÄ!!!! Oliko ompelukoneen pakko hyytyä juuri nyt?!

Onneksi soitto Maajussille pelasti kaiken. Tottakai saisin lainata heidän konettaan, eikä palautuksellakaan nyt niin tulen palavaa kiirettä olisi! Sen verran erilainen kone kuitenkin teetti harjoitusompelua etten saanut ommeltua illan aikana  kuin kaksi verhoa. Ja taas  vierähti toista viikkoa tapahtumatta mitään. Eilen sitten pakotin itseni ottamaan koneen taas esille ja ompelemaan loput verhot valmiiksi. Mutta voi taivas miten kehtuutti! Olisin mieluummin tehnyt ihan mitä vaan kuin istua tököttänyt leipomisen kuumentamassa tuvassa! Sitkeästi kuitenkin pakottauduin pysymään aloillani ja parin tunnin uurastuksen jälkeen verhot olivat valmiit!

Maajussi-rakkaani oli onneksi luvannut hoitaa viimeistelyn, joten tänä aamuna sain keskittyä virkkaamaan Pesän pukuhuoneen mattoa ja antaa miekkoseni liu'utella silitysrautaa pitkin puuvillan pintaa <3 Sileiden verhojen kanssa sitten karautimme rantaan ja  ripustimme uudet verhot ikkunoihin.
Uudet verhot
Mitä enemmän verhoja katsoin, sitä enemmän pidin lopputuloksesta! Pitkät valkoiset verhot tosiaankin raikastavat mökin ja luovat tilaan ihanaa mummolafiilistä =)

lauantai 18. toukokuuta 2013

Kevättöitä, kevätöitä

Sny jo kyselikin joko on mökkeilykautemme käynnistynyt. Onhan se! Vappuna oltiin ensimmäinen yö mökillä. Täytyy kyllä tunnustaa, että tuli hieman hölmö olo, kun kävelin vappuaattona laittamaan mökkiä esilämmitykseen. Taivaalta satoi vettä ja lämpömittari näytti noin + 6 astetta. Hieman extreme-sää siis! Tuolloin ei vielä voitu ajaa Pesän pihaan asti, eikä vielä toviin sen jälkeenkään.. Eilispäivä oli ensimmäinen kerta kun hurautettiin ihan nurkalle asti autolla. Koska vesikanistereita ja muutakin pitää kuitenkin Pesään rahdata, on korvaamattomaksi apulaiseksi osoittautunut vanha uskollinen palvelija lehmien valtakaudelta <3


Niin mielelläni kuin vain istuisinkin pyrstölläni neule tai kirja hyppysissäni, vaatii mökki ja sen ympäristö oman huomionsa. Olemme haravoineet pihapiirin ja istuttaneet koiranheisipuun lähelle rantaa. Kunhan sää lämpenee myös öiden osalta niin sitten onkin jo kesäkukkien vuoro. Viime kesän orvokit eivät olleet sittenkään siementäneet, joten verannalle joudumme hommaamaan kukat. Piharuukkuun sen sijaan istutan Zinnian taimia, joita olen uskollisesti jo pari viikkoa hoivannut. Sisälle olemme jo kukkia tuoneet maljakoihin. Ikkunalaudan lasipulloissa onkin kukat koko kesän ajan ja kuihtuneet vaihdetaan tuoreisiin viikoittain.
Kevään ensimmäiset narsissit kotipihasta

Lähikaupasta kimppu pöytää koristamaan
On ollut taas ihana seurata kevään etenemistä mökillä! Kurkien käyskentelyä pellolla ja joutsenten lipumista pitkin lahden pintaa, sammakkojen soidinmenoja vesijättömaalla ja koivujen puhkeamista hiirenkorvalle. Vaikka maalla peltojen keskellä asunkin, niin tuntuu että Pesän ympäristössä luonto tulee vielä enemmän iholle kuin pihassa
. Ja joskus voi vain istahtaa aloilleen rappusille ja rauhoittua katselemaan järven ylle kohoavaa usvaa


torstai 16. toukokuuta 2013

Vähhiin käy ennen kuin loppuu

Niin se vaan on kevät jo toukokuun puolivälin ylittänyt ja kevään SNY-kierros alkaa olla loppusuoralla. Omalle parilleni tänään jo paljastuspaketin lähetinkin- tai no, Maajussi kävi viemässä paketin postiin. Perillä paketti on sitten ensi viikolla.
Omasta toukokuun paketistani sain myös tänään väliaikatietoja. Ihanainen Snyppyläiseni lähetti minulle @-kortin =)  paketti on viimeistä silausta vailla ja saavuttanee minut ensi viikon aikana.
Älä Snyppyläinen huoli <3 kyllä minä maltan odottaa! Jännitin itsekin saanko kaikkia paketin osasia ajoissa, eli tiedän erittäin hyvin tuon postipojan mukanaan tuoman pelkokertoimen. Kortista voisi päätellä ettet sinäkään asu aivan lankakaupan kainalossa... mutta kaikki aikanaan! Kyllä sinä vielä paljastut ystäväiseni =D