perjantai 26. joulukuuta 2014

Tontun paketti

Osallistuin Jouluemon järjestämään joululahjavaihtoon tänä vuonna. Hyvissä ajoin ennen viimeistä lähetyspäivää sain jo tekstiviestin jossa varmisteltiin puhelinnumeroni. Lähetys kun oli tarkoitus laittaa smart-postin kautta. Viestin lähettäjäksi oli merkitty Tonttu ja sepä herätti kovasti milenkiintoa Metrisissä! Tekstiviesti Tontulta?! Wau!

Paketti oli iso ja sisälsi varsinaisen joulupaketin lisäksi myös bonuksen =) täytyy tunnustaa ettei bonuskuori säilynyt jouluun vaan uteliaisuus voitti ja avasin sen jo aiemmin. Bonuksena sain runsaan valikoiman tarroja ym askartelutilpehööriä. Suuret kiitokset! Nämä pelastavat pääsiäiseni ja varmaan monta muutakin kortintekohetkeä!


Varsinaisen joulupaketin maltoin sentään pitää kiinni aattoiltaan saakka ja se olikin joulupaketeista ensimmäisenä avausvuorossa. Oi, mitä ihanuuksia sieltä paljastuikaan!


Miten taas sattuikaan niin sopivasti! Juuri joulun alla yksi pikkulyhty meni harmittavasti rikki. Nyt paketista paljastui uusi ja kauniimpi lyhty. Tykkään lyhdyn väristä ja noista hieman itämaisista kiehkuroista. Runkokin vaikuttaa tukevammalta kuin edeltäjässään. Lisäksi oli jouluteetä. Kyllä, olet aivan oikeassa tonttuystävä, haudutettu tee on nimenomaan irtoteetä ja sitä kuluu meillä aikas paljon vuoden mittaan! Geishat tulevat takuulla syödyiksi ja tuikkivat poltetuiksi. Par'aikaakin palaa pöydälläni muutama tuikkukynttilä. Myös kortti on kaunis, eikä sen saksankielisyys haittaa =) oikeastaan ihan piristävä poikkeus. Lienenkö ikinä saksankielistä joulutervehdystä saanutkaan!
Kiitos joulupaketista tonttuystävä Wiivuska! Mukava oli paketti ja se toi mukanaan joulutunnelmaa ja hyvää mieltä =)

perjantai 12. joulukuuta 2014

Pikkuisen jouluista postia

Weban innoittamana minäkin löysin syksyllä tieni Jouluemon blogiin ja siellä olevaan pikkujouluvaihtoon. Pakettien viimeinen postituspäivä oli viime perjantai, joten eilen tiemme suuntasi kohti kirkonkylää ja kukkakaupan tädin postinurkkaa.

Takaisin hoitoon päästyä pitikin sitten heti alkaa tutkimaan mitä lintupaketista paljastuu.


Paljastuihan sieltä- vaikka mitä!


Punainen paperipussi sisältää Da capo- ja Juliakonvehteja. Niitä jo hieman maisteltiinkin eilen hoidossa. Nalle taika-lankaa juuri lempisävyssäni, serviettejä ( jouluiset olivatkin vähissa) kahvin tuoksuisia tuikkuja joulun aikaan poltettavaksi, tarroja koristeeksi ja aivan valloittava kankainen pipariukko! Saako idean kopioida? Tekisi mieli ommella oikea pipariarmeija... ehkäpä jo ensi jouluksi =)

Aivan ihana jouluun laskeutumispaketti! Kiitos kovasti paketista Hilu Kissankulmanväki-blogista <3

Jälkiruoaksi joulukalenteripäivitys.

Luukusta 10 paljastui aina niin tarpeellinen kerrosmittari! Kiitos! Entisiä on kaksi, mutta tällä hetkellä taitavat molemmat olla karkuteillä.


Eilisen luukku piti sisällään kaakaohetken ainekset.


 Ja tänään oli tiedossa yksi joulukoriste lisää kuuseen. Kivaa! Tänä vuonna saankin ripustaa yläkerran pikkukuuseen virkattuja sydämiä <3


maanantai 8. joulukuuta 2014

Salaisuuden verho raottuu

Tänään, piinaavan pitkän viikonlopun jälkeen sain käsiini joulukuun sny-paketin! Ihanainen miekkoseni sen minulle kirkolla käydessään haki <3 olikin tuskallista perjantaina saada pakettikortti käsiini tietäen ettei päivän aikana olisi mitään mahdollisuutta ehtiä hakemaan pakettia!

Ooooohhh! Ihanaa! Paketista karisi hoidon lattialle loput joulukalenterin luukuista! Voi juku! Aivan häivähdyksenä mielessä kyllä maanantai-iltanan kävi harmittelu siitä, miten kurjaa on lopettaa pussukoiden avaaminen kirjeessä olleisiin kolmeen. En silti olisi villeimmissä unelmissanikaan voinut kuvitella saavani loputkin luukut!


 Lisäksi paketissa oli joulukortti ja herkullisen makuista irtoteetä pienoinen laatikko. Kiitos! Tee päätyy jo heti tänä iltana haudutettavaksi =)



Paketissa oli myös askartelulehti täynnä jouluisia kuvia. Tämäkin päätynee töihin.Tänä aamuna juuri mietin mitä keksisimme jouluikkunaan tänä vuonna. Lehti ratkaisee tämän pulman.


Paketissa oli myös joulusuklaat metrisille. Kiitos kovasti! Syömme nämä huomenna välipalaksi =)



Luukussa nro4 oli mittanauha. Tarpeeseen tulee sekin. Tuollaiselle "vanhanaikaiselle" mittanauhalle on aina välillä tilausta. Joka mittaukseen ei käy kelautuvat nykyajan mitat.


Luukussa 5 oli muumitettä ja parempiin suihin päätynyt Dumle-suklaa.


Itsenäispäivän luukussa oli aivan ihana sydäntuikku. Tykkään!



Eilisen pussukka piti sisällään langanpujottimen. Tätä olen kaivannut! Ikivanha mikä meillä oli on mennyt rikki, eikä uutta ole tullut hankittua.


Ja tämän päivän luukku piti sisällään lisää teetä ja Maajussille tuontipalkaksi (suukon lisäksi) annetun Dumlen.


Pahnapohjimmaisena paketissa oli vielä joulumagneetti. Mistähän olet tuollaisenkin löytänyt =)


Saan kuulema esittää joka päivä luukun aukaisun yhteydessä arvauksen SNY:n henkilöllisyydestä. Päivän arvaus tuleekin sitten tässä. Postileimassa lukee Vieremä. Olisitko sinä Weba?

lauantai 6. joulukuuta 2014

Parantavaa postia

Maanataina makasin sängynpohjalla surkeana ja kovassa kuumeessa. Mahakin niin hellä ettei liikahtaa tahtonut kärsiä. Jossain välissä sairasvuoteeseen hiipi muisto parin vuoden takaa. Silloin sairaana makaamiseen toi valoa snyn lähettämä paketti, jonka Maajussi-kulta kävi kylältä hakemassa. Mutta silloin oli joulukuun puoliväli. Ei joulukuun alussa vielä ole paljastuspakettien aika. Nyyh!!

Illan hämärtyessä kuume oli laskenut ja varovasti jaksoin jo laskeutua ullakkokamaristani. Hoippuvin jaloin köpötin selaamaan päivän postin. Jaa-a no eipä kummoisia, eihän sitä ikinä maanantaisin .        .- Siellon siellä korissa joku paketti. Isän ääni. Paketti! Yes! Paketti osoittautui pieneksi ja pulleaksi kirjekuoreksi. Pikkujouluvaihdosta kenties? No, sen kyllä avaan heti! Ei, vaan lähettäjästä päätellen tämähän on snyltä <3 Ihanaa!

Kuoresta sängylle valahti kaksi purkkaa (?), mehiläisvahahuulivoide ja pikku-Myy-kortti. Sekä kolme kirjan sivuista taiteltua joulukalenteritaskua, joista ei häpeäkseni ole kuvaa. En malttanut kuvata taskuja ennen avaamista.


Koska oli joulukuun eka päivä, sain heti avata yhden taskun =) sieltä löytyi aina tarpeeseen tulevia silmukkamerkkejä. Kiitos!


Seuraavana aamuna olo oli jo hieman parempi, joten heti herättyä päivän luukun kimppuun. Sieltäpä löytyi kahvetta ja suklaata! Oih, Dumleista tulee muistoja mieleen! Aikaisemmassa elämässäni tuli useampikin pussi syötyä töissä.


Keskiviikon luukusta löytyi joulusydän. Päätynee joulukuuseen tänne yläkertaan.
Sny kehoitti päättelemään luukkujen perusteella mitä seuraava paketti  pitää sisältää. Hm,.. vaikeat vihjeet. Enpäs osaa sanoa! Mutta onneksi ei tarvitse odottaa pitkään. Joulukuun paketti odottaa jo postissa maanataita!

tiistai 2. joulukuuta 2014

Tiedotus Sny:lle

Kiitos välimuistamisesta! Et uskokaan kuinka onnistuneen ajankohda valitsit <3 Olen ollut eilisen ja tämän päivän todella kipeänä, joten postaan päivän piristäjästä kunhan vointi kohenee.

maanantai 17. marraskuuta 2014

Täsmäisku Tampereelle

Viime viikonloppuna oli perinteiset Kädentaidot-messut tampereella ja tottahan sinne piti päästä. Hiukan tiukille aikataulu meni ja messuilla tulikin taaperrettua reilun neljän tunnin yöunilla, mutta hyvin jaksoin! Eilinen kyllä sitten meni olla möllöttäessä =D

Minulla oli muutama asia, jotka olin jo hyvissä ajoin miettinyt valmiiksi ja aika hyvin ostoslistan sainkin läpi.
Ensimmäisenä ostettavana oli töihin puulastoja/puuhaarukoita. Niitä kassiin sujahti neljä kappaletta, koska entiset ovat huomaamatta hivuttautuneet lusikkalaatikosta muovailuvahalaatikkoon. Nyt on taas metrijengille sekoitusvälineitä leivontapäiviksi! Toinen muksuja varten tehty ostos oli piparimuotit. Traktorimuottia lähdin hakemaan ja sellaisen hommasinkin. Kaiken varalta oikein kaksi samanlaista, ettei tule jonotusaika niin pitkäksi. Muoteista oli pakettitarjous, joten kolmanneksi valitsin luun muotoisen muotin.


Pitihän sitä miesväkeäkin muistaa! Maajussi sai kesällä sisareltaan syntymäpäivälahjaksi mennyttä aikaa henkivän tyynyliinan ja sille piti saada pari. Heinäpeltoromantiikkaa muisteleva tyynyliina löytyikin ja isäukko sai tuliaisekseen hevostyynyliinan. Noissa samoissa puuhissa on isäkin nuorena ollut talvisin!


Enon tupaantuliaiset olivat eilen ja sinne tottakai piti olla viemisiä! Aivan sitä mitä lähdin etsimään en saanut, mutta erinomaisen kauniin korvikkeen kylläkin, vai mitä olette mieltä! Taidelasinen ikkunakoriste. Tuon punaisen värin aikaansaamiseksi kuulema pitää käyttää yhtenä väriaineena kultaa!



Haaveissa oli myös ostaa Big shot-leikkuriin stansseja, mutta sillä kohtaa iski nuukuus. Stanssit jäivät Sinellin osastolle. Pitänee ostaa niitä joskus netistä- silloin ei tarvitse jonottaa kassallekaan =) aika pitkä olisi ollut odotusaika Sinellin osastolla.

Tokihan sitä pitää jotain listan ulkopuoleltakin ostaa. Puolittaisena heräteostoksena savoon muutti lumihiutale-kuvioleikkuri. Entinen leikkuri juuttuili kiinni, eikä leikannut kunnolla ja loppujen lopuksi se putosi lattialle ja meni tuhannen pirstaleiksi. Nyt on uusi lumihiutalekone! Lupasin ottaa sen huomenna töihin. Toinen 5v-herroista ilmoittikin rei'ittävänsä kaikki hoidon paperit =)



Eikähän se ole onnistunut messumatka, jos sieltä ei edes paria lankakerää kotio tuo! Nuo ihanan hempeän sävyiset Roosanauha-langat suorastaan loikkasivat syliini ja tietenkin ottivat mukaansa myös ohjevihkosen. Kauniit langat ja tärkeään asiaan menee osa langan hinnasta. Yleensäkin ostan Roosanauhatuotteita silloin kun niitä on saatavilla.


Mukavaa oli vanhaa kaveria nähdä ja hyvin meni bussissa aika, kun päivitettiin koko vuoden kuulumiset. Perilläkin aika oikeastaan loppui kesken. Deli-osastolle olisi tehnyt mieli palata. Sinne jäi herkkuja jotka olisin kernaasti tuonut tänne päin! Kiva messupäivä oli ja kyllähän sinne ensi vuonnakin pitää lähteä, mutta ehkä kuitenkin päivän paras hetki oli se, kun pääsi ulkosaunaan ja hivuttautui väsyneenä Maajussin kainaloon lauteille <3

tiistai 11. marraskuuta 2014

Ihmetyksestä ymmyrkäisenä

Sny-parini on hyvin tarkasti pitänyt minut ajan tasalla marraskuun paketin vaiheista ja viikonloppuna sain ilmoituksen, että paketti on lähtenyt ylä-savosta kohti pohjois-savoa. Kyttäsin pakettikoodia kuin kissa hiirenkoloa ja eilen aamuna oli ihan pakko hieman hätistellä Heidi-emosta pyytäen pakettikoodia =) mutta turhaan, niin turhaan! Paketti ei vielä ollutkaan perillä vaan jossain Kuopion ja Vesannon välillä. *huokaus* ihan kahta kertaa en edes sny-paketinkaan takia viittätoista kilometriä huristele. Maajussikin olisi menossa kylille vasta keskiviikkona.... voi voi!

Illan mittaan alkoi kuitenkin näyttää siltä, että minä ja tämän viikon pienet seuralaiseni tarvitsemme hieman täydennystä jääkaappiin. Siispä heti hoitoporukan ollessa paikalla pakkasin metriset Omppuun ja läiskyttelimme yli kurakoiden kirkonkylälle. Kipaisin kukkakaupan tädin pakeille lapsosten odotellessa autossa Hevisaurusta autostereoista huudattaen. Hetken päästä käsissäni oli pirteän vihreä paketti ja saatoimme aloittaa paluumatkan.

Heti hoitoon ja sisälle  päästyämme sakset käteen ja teippejä auki ratkomaan. Innostus katselijoiden joukossa oli valtava, kun paketista paljastuikin uusi paketti!




Eija, sinä sait joulupaketin!!! Mitä siellä on? Avaa se heti! Avasinhan minä ja niinkuin kuvasta näkyy, niin porukalle tuotti suuria vaikeuksia pitää näppinsä erossa herkuista =)

 Suklaat nautittiin sitten jälkiruoaksi tänään. Olikin sopivasti kaikki viisi paikalla ruoka-aikaan =) kuudennen suklaan sai sitten Maajussi <3 Sain myös jouluisen tuoksuisen tuikkukynttilän. Kyllä tuikku poltettua tulee, älä sitä huoli! Voin polttaa sen vaikka omassa huoneessani niin sen tuoksu ei häiritse isää.  Lisäksi paketissa oli aivan ihana muistikirja! Miten joku osaakin koristella tavallisen muistikirjan noin ihanaksi?! Kiitos!
 Ensin hieman ihmettelin tuota pakkausta, mutta se herättikin ne suurimmat onnenhuokaukset! Snyni oli etsinyt jostakin minulle tuollaisen aivan ihanan ja ihmeellisen pöydällä pystyssä pysyvän kaaviotelineen! KIITOS AIVAN HIRMUISESTI!!!! Teline on aivan huippu =D Tykkään siitä valtavasti ja tulee takuulla käyttöön. Kiroilevan siilin kaavion siihen jo asettelinkin valmiiksi.

Paketissa oli myös Sny-juniorin  askartelu, jota yhdessä ihmeteltiin ja joka taisikin päätyä postileikkiin, kun askartelussa on noita postimerkkejä.

 Eikähän voi olla sny-pakettia ilman tervehdystä. Tällä kertaa tervehdys oli kirjoitettu  muumi-korttiin, jonka teksti sopisi varmaan kaikille maailman naisille =)

Kiitos aivan valtavan paljon paketista kamunen <3 olet todella nähnyt vaivaa paketin eteen. Olen onnesta sykkyrällä paketista!

maanantai 3. marraskuuta 2014

Pieni tulitikkutyttö

Kauan kauan sitten selailin Garn studion sivuja Maajussin tietokoneella aikani kuluksi. Monen blääh-kuvan jälkeen silmien eteen paljastui eteerinen, usvaisen kaunis huivi, joka oli neulottu viuhkoista silmukoita vähentelemällä. IHANA! Tuollainen pitää kyllä saada =D mutta ehkäpä ei aivan noin hempeän värinen, Hmmmm.., jostain liukuvärjätystä langasta tulisi takuulla kivan näköinen.
Ja kun ullakolla sattui jo valmiiksi olemaan Novitan Polku-lankaa, valikoitui se huivin raaka-aineeksi. Varsinkin kun pidän Polku-langan värimaailmasta erittäin paljon.

Langasta oli kylläkin huonoja kokemuksia sukkalankana, mutta koska huivi neulotaan viuhka kerrallaan ajattelin sen olevan sopivaa. Lankahan joka tapauksessa katkaistaan usein, joten kiertymisestä ei haittaa olisi. Se mitä en tajunnut ajatella oli tuo langan katkaiseminen viuhkan valmistuttua. Jos kyseessä on erillisistä viuhkaosuuksista tehty huivi, niin eihän langan väriliu'ut silloin etene loogisesti! Kun asian tajusin iski ällötys =(    tekele näytti sanoin kuvaamattoman rumalta! Juuri siltä kuin köyhä tyttöparka olisi kerjännyt langanpätkiä sieltä täältä neuloakseen niistä itselleen huivin talven kylmyyttä vastaan..


Meni maku koko huivi-projektista ja tyo jäi marinoitumaan pitkäksi aikaa kammarin kaapin päälle. Kesälle sen sitten sieltä kaivoin ja jatkoin sisulla loppuun. Ja kas kummaa! Lopputulos ei ollutkaan yhtään kamala! Huivi näytti röykkiölle sammaloituneita kiviä! Itse asiassa se näytti todella kivalta!


Iso huivi kyllä on, mutta mökkihuiviksihan minä sitä neuloinkin. Huiviin todellakin pystyy kietoutumaan tulitikutytön tavoin kylmyyttä pakoon ;)

keskiviikko 29. lokakuuta 2014

raitaa rakkaalle

Niin kuin olen aikaisemminkin kertonut, tarvitsen jonkun "neuletta ilman aivoja"-työn käden ulottuville. Eräänä kevätiltana ei ollut mitään mitä neuloessa olisin voinut kuunnella hevosmiesten tietotoimiston uusimpia uutisia. Kipaisin nopeasti ullakolta Janne-kerän ja aloin tikuttamaan sukan vartta. Neule eteni nopeasti, mutta aika väljän näköinen siitä kyllä näytti tulevan... No, ei se mitään! Maajussille kyllä kelpaa uudet sukat!

Koska lankaa oli vain kaksi kerää neuloin sukkia vuorotellen, koska siten pystyisin paremmin hahmottamaan langan menekin. Muutaman neuletuokion jälkeen olinkin sitten elämän kylmien tosiasioiden äärellä. Vaikka minun 37-38 kokoiseen jalkaani sukkalanka olisikin riittänyt, ei ollut mitään toiveita saada lankaa riittämään ukkokultani 45-jalkaan. AUGH!!!! Lanka oli ostettu edellissyksynä erään nettikaupan loppuunmyynnistä. Kyseistä sävyä ei takuulla olisi enää missään. Eihän? Kuitenkin kaivoin vyötteen käsityökorin pohjalta ja kokeilin onneani. Muutaman vesiperän jälkeen sitten ihmeekseni tärppäsi ja pääsin tekemään tilauksen.

Pienen odottelun jälkeen langat tulivat ja pääsin jatkamaan. Sen totesin ettei minusta enää ole neulomaan 20.senttisillä puikoilla kun olen jo lyhyempiin tottunut! Toisesssa sukassa oli pidemmät puikot ja se tuntui kuin olisin heinäseipäitä heilutellut! Muuten tykästyin rinnatusten neulomiseen. Toinen sukka valmistui ikään kuin salaa. Vaikka ihan sujuvasti "looppaan" sukkien niin vaatiessa, niin ehkä kuitenkin mieluummin neulon ihan tavallisilla sukkapuikoilla.

Tykkään sukkien hieman vinoon menevistä raidoista ja värit tuntuivat olevan myös saajan mieleen <3 Maajussi onkin siitä ihana, että hän on aina yhtä vilpittömän iloinen saadessaan uudet sukat =)
 Siksipä hänelle neuloo ihan lystikseen! Tuo lattialla oleva matto on muuten mummoni tekemä ja kudottu ristiäisiini seitsemänkymmenluvulla =)

sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Kämmekkäät kukoistavat postilaatikossa

Torstain sähköpostissa oli viesti Heidi-emoselta- lokakuun sny-paketti oli matkalla luokseni. Sain myös sny-ystävältäni komennon tarkkailla postiani. Kovin suuria en odottanut kun seuraavana aamuna tein haun postin (vai mikä firman nimi tällä hetkellä onkaan) lähetysten seurannalla. Ihmeekseni sain huomata paketin jo saavuttaneen määränpäänsä =) YES! Joukkomme oli kovin kutistettu enterorokon takia, joten ei tehnyt tiukkaakaan sovittaa paikalla olevia metrisiä Omppuun pientä ajelua varten. Poikien flirttailtua kukkakaupan tädille sain odotetun pussukan haltuuni ja saatoimme jatkaa matkaa.

Syyssade huuhtoi haaveemme leikkikentästä, mutta onneksi on kylätalo jonka liikuntaluokkaan saatoimme mennä pomppimaan ja kiipeilemään. Siellä oli myös mahdollisuus avata paketti, ettei tarvinnut hoitoon asti sinnitellä.


Pingviini-laatikko herätti seuralaisissani suurta kiinnostusta! Saadaanko me jätskiä? Valitettavasti postin kautta ei taida voida jäätelöä lähettää, joten oli kurkistettava laatikon sisälle. Olisiko siellä jotain herkkua?

Kyllähän laatikosta suklaata löytyi ja sitä myös välittömästi maistettiin =) Kiitoksia lähettäjätädille ,<3 oli oikein hyvää! Lisäksi paketissa oli kotitossujen ohje, aivan ihana ruusukynttilä, kaunis villasukkaystävyys-kortti sekä Big Fabel-lankaa ja samassa pussissa kuusi nappia tossujen koristeeksi. Napit tosin eivät näy kuvassa, koska löysin ne vasta eilen illalla. Perjantai meni päänsäryn ja kiukuttelun kourissa, joten en hahmottanut lukemaani, vaikka kortissa selvästi sanotaan napeista ;) Lapaslehti minulla kyllä jo on, mutta hyvähän se on olla varakappale olemassa jos vaikka hävitän alkuperäisen lehden. Mitä luulet SNY-ystäväni, voisiko tossut neuloa esimerkiksi helmineuleena? Ainaoikein ei ole suosikkejani neulepintojen joukossa. Nuo kämmekkäät ovat aivan ihanat kaikessa värikkyydessään!! Mitä tuo lanka niissä on? Jo pelkkä kämmekkäiden katseleminen saa hyvälle tuulelle!

Kiitoksia todella paljon paketista <3 tykkäsin siitä oikein paljon! Odotan mielenkiinnolla jatkoa, sen verran hyvin olet osannut minua ilahduttaa!

maanantai 15. syyskuuta 2014

100 yötä jouluun on

laskin aivan itse eilen- no ei vainen vaan ihana SNY:ni sen minulle tänään ilmoitti =) Postikasasta löytyi pullea kirjekuori, jossa oli lumiukkokortti ja iso pussillinen kanelia.


 KIITOS! Aivan ihana yllätys!! Heti alkoi tehdä mieli riisipuuroa, vaikka eilenhän sitä viimeksi oli.
Kiitos kysymästä, en ole vielä tehnyt lahjoja. Keskityn nyt ensin tekemään Sny-paketteihin jotain pientä omin käsin onnistunutta mukaan, Olen kyllä jouluihmisiä, mutta ehkä en ihan niin jouluttaja kuin sinä =) Tosin läpi vuoden selailen mökillä vanhoja joululehtiä, vaikka osaan lehdet ja niiden ohjeet melkein ulkoa. Hauska yhteensattuma, että tänään mainoksissa oli Jotexin kuvasto, jossa oli jouluinen alennusliite!

Kaneli tulee kyllä käyttöön! Siitä ei tarvitse huolta kantaa =) Kiitos vielä kerran, ihanainen nainen <3

torstai 11. syyskuuta 2014

Haarukkapaloja

Toissa päivänä sähköpostiini kopsahti viesti SNY-emolta. Kierroksen ensimmäinen paketti on matkalla luokseni! Heti paikalla sähköpostin luettuani pikainen tekstiviesti ukkokullalle. Menethän kirkolle huomenna, jooko, jooko, jooko!!!! Menihän Maajussi ja eilen henkilökohtainen sny-assistenttini haki paketin kukkakaupan takakulmasta <3


Jopas olet osannutkin minun näköisen paketin valita! Tuollaisia hurmaavia Ville Vallattomia minä työkseni paimennan =) Illalla saunaan lähtöä odotellessa ratkoin teippaukset auki ja pudistin sisällön tuvan pöydälle.


Nalle Taika-lankaa, itselle napostelupähkinöitä ja metrijengille rusinoita ja ruusuinen tiskirätti.. Lisäksi ohjeet ja välineet haarukkapitsin tekemiseen.
Olen kyllä erään kesäneuleen yläreunaan tehnyt haarukkapitsiä perusmuodossaan, mutta tuollainen kiemurainen pitsi on vielä kokeilematta. olen kyllä joskus ajatuksella leikitellyt. Täytyy kyllä myöntää, että purskahdin nauruun ohjeen nähdessäni. Tähänkö pitäisi taipua?!



Paketissa oli myös kortti, joka sekin on ajatuksella valittu <3


Kyllä, elämässä pitää olla värejä! Ihan konkreettisesti kuin myös sielussa ja sydämessä. Viime aikoina olenkin elämääni miettinyt ja sen sangen hyväksi ja värikkääksi havainnut!

Suuret kiitokset paketista! Se oli minun näköiseni ja piristi ihanasti pitkiä päiviä sisältävää työviikkoani. Jään jännityksellä odottamaan seuraavaa pakettia!

lauantai 6. syyskuuta 2014

Tolkun evästä!

Talvisin siemenluetteloja selaillessa olen joskus miettinyt, josko tilaisin lehtikaalia. Koskaan en ole kuitenkaan siemeniä tilannut. Tänä kesänä ei kylmän ja märän alkukesän takia ollut koko kasvimaata missä kaaleja kasvattaa. Hieman asia on harmittanutkin, koska tänä vuonna lehtikaali on nostettu voimakkaasti esille lehdissä ja netin ruokasivuilla. Oikeaa superfoodia tuntuu olevan!

Tähän voimaevääseen kuitenkin sain mahdollisuuden tutustua tuttavamme kautta. Hänen lehtikaalikasvustonsa pursuvat runsauttaan ja sieltä saimme myös me maistiaiset joku aika sitten.




 Se satsi meni kuivuriin talvea odottamaan. Aika näyttää muistanko viherjauhettani mihinkään käyttää =)

Eilen illalla Maajussi haki sitten toisen erän kaalia. Kuivuriin siitäkin varmaan osa menee, mutta tänään kokeilin tehdä uudesta kasvituttavasta ruokaa. Olin päättänyt tehdä kaalilaatikkoa, koska sen kaalien kasvattajakin oli maininnut. Selailemissani nettisivuilla vain ei puhuttu laatikoista mitään! Melkein jo meni pupu pöksyyn, mutta kun minulla oli lihaakin sulamassa niin rohkeasti päätin yrittää.

Tein laatikon ihan tavallisen kaalilaatikon ohjeella; kaalia, (hirvi)jauhelihaa ja riisiä tykötarpeineen.
Sekoittamisvaiheessa lehtikaali oli kankeampaa kuin tavallinen, tai sitten en saanut leikattua käkkärälehtiä tarpeeksi pieniksi. Ähellyksen, ähräämisen ja astiasta toiseen siirtelyn jälkeen laatikko oli kuitenkin valmiina menemään uuniin!
Puolentoista tunnin uunissa hauduttelun ja ruohonleikkurin perässä tallustamisen jälkeen kurkistin uuniin ja ohjasin uunivuokan pöytään. Ehkä hieman arkailin kaalin kanssa, sitä olisi voinut laitta enemmänkin. Seuraavalla kerralla sitten! Viimeiseksi kerraksi tämä ei lehtikaalin suhteen jäänyt. Hyvää oli! Seurakseen lautaselle kaalilaatikko sai kurpitsapuolukkahilloa ja sienisalaattia.
Kiitokset vielä kerran kaaleista ja ensi vuonna ehkä olen minäkin lehtikaalin kasvattaja!

torstai 4. syyskuuta 2014

Muuttumisleikissä

Tänään pesin vielä muutaman maton kesäisen lämpimän päivän innoittamana. Kesällä yksi pestyistä matoista oli Maajussin kotoa löytynyt pikkumatto, joka ensisilmäyksellä näytti aivan järkyttävän likaiselta. Liottamisen ja sinnikkään hankaamisen jälkeen matto näytti kuitenkin kutakuinkin samalle kuin lähtötilanteessa.

Kuva ei aivan tee oikeutta maton karmaisevuudelle. Mitä lie sitten matolle aikojen saatossa tapahtunut. Epäilen maton joutuneen pesukoneeseen väriä päästävän kaverin kanssa. Sellaisenaan matosta ei lattialle kyllä ollut- ainakaan minun mielestäni. Pienen miettimisen jälkeen kysyin ukkokullalta saisiko maton värjätä?
Lupa heltisi ja ostipa Maajussi ihan itse pesukonevärinkin. Väriksi valikoitui Navy Blue ja väri todellakin oli nimensä veroinen! Lopputulos on jo siinä rajoilla onko matto liiankin tumma. Mutta nyt mattoa kehtaa taas pitää lattialla, ja sehän oli operaation päätarkoitus =)

maanantai 25. elokuuta 2014

Postintäti pysähtyi laatikolla

Hieman sitä jo osasinkin odottaa, mutta iloinen yllätys se silti oli! Syksyn ensimmäinen SNY-yhteenotto siis =) siellä se nökötti kainosti Savon Sanoman alla odottamassa löytäjäänsä. Ja voi millaisen kortin sainkaan!!

Kuinkas sattuikaan, tykkään aivan valtavasti Enkelin eväspussin tuotteista! Niissä on sellaista iloisuutta ja pikkupilkettä mikä vetoaa minuun. Suuret kiitokset nappivalinnasta oi salaiseni =) Postileiman perusteella taidat olla itäsuomesta sinäkin? Tosin tiedän ettei postileimaan aina ole luottamista... mutta olit mistä päin hyvänsä niin ilolla odotan yhteistä taivalta kohden vuoden loppua! Kortin ja käsialan perusteella vaikutat aikas mukavalta parilta, joten jään vartomaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan!

maanantai 11. elokuuta 2014

Paluu salaisuuksien maailmaan

Jokohan nyt tulisi elvytettyä Pesänreuna ruususen unestaan... Ainakin  siihen on syytä ja pakottava  tarve syksyn mittaan. Ilmoittauduin -asiaa pitkään harkittuani ja Maajussin vahvasti kannustamana- mukaan tämän syksyn Salaiseen Neuleystävään. Kevään kierroksellehan en osallistunut rahapulan ja pienen kyllästymisen takia. No, rahaa ei kyllä ole yhtään kevättä enempää, mutta syksyn teemat olivat niin mielenkiintoiset ettei sellaista voi jättää väliin!


Jos huomasit itsekin innostuvasi tai ihmettelet mikä ihmeen Neuleystävä, niin lisätietoja saat täältä! Ilmoittautumisaikaa on 16.8.2014 klo 23.59 asti.

tiistai 13. toukokuuta 2014

Pitsiä pissiäisille

Tammikuisella Jyväskylän reissulla kävimme tietenkin myös lankakauppa Titityyssä. Kaupassa on lankojen ja muiden käsityötarvikkeiden lisäksi näytillä ja ideoita ruokkimassa valmiita töitä- huiveja, villatakkeja ym. ja lattioille on levitelty virkattuja ja neulottuja mattoja. Oli vanha tuttu Asterimatto, ihana pieni virkattu sydänmatto ja sitten, kassalle johtavan oven edessä neulottu suorakaiteen muotoinen pitsimatto. Oih! Päätin heti, että tuon minä vielä joku päivä teen! Varsinkin kun maton tekemisestä selviää neulomalla. Virkkaustaitoni kun ovat vallan alkeelliset =D

Syksyisestä Tiimarin konkurssiloppuunmyynnistä olin ostattanut Maajussilla keltaista RibbonXL-ontelokudetta, jolle en ollut vielä käyttötarkoitusta löytänyt sen vähyyden takia. Tuohon neulottuun mattoon kude kuitenkin riittäisi. Ohje mattoon löytyi Titityyn nettisivuilta ja puikkovalikoimassani oli sopivan paksut pyöröpuikot. Niillä varustettuna minä hyökkäsin innostuksesta piukeana Operaatio Huussinmaton kimppuun.

Juu, ei! Ei ollut neulottu matto minun juttuni! Enimmäkseen tulee neulottua sukkia tai huiveja, joiden puikkokoko on korkeintaa 6. Kympin puikoilla neulominen oli kuin olisi hellapuita heilutellut.. Jälkikin näytti kamalalta. Talon miesväki koetti lohduttaa, että kuka sitä nyt huussissa katsoo, mutta itse taas ajattelin juuri päinvastoin. Siellähän sitä vasta onkin aikaa tuijotella ja miettiä, että johan on tuossakin mennynnä silmukat vihtaakselleen. Sisulla maton kuitenkin loppuun väänsin. Loppujen lopuksi ontelokudetta jäi ylikin. Mattoon meni noin kaksi ja puoli  250 gramman kerää.


Kuvassa matto on juuri puikoilta pujahtanut. Pesukonekylvyn ja kuosittelun jälkeen matto kiinteytyi huomattavasti ja on jo omalla paikallaan Pesän huussissa.


perjantai 11. huhtikuuta 2014

Uneen lämpöä

Äitini oli ahkera neuloja ja vieläkin meillä on äidin tekemiä sukkia käytössä, vaikka äidin kuolemasta tulee kesällä 10 vuotta. Isäni onkin sitä mieltä, että hänellä on sukkia koko loppuelämäksi, varsinkin kun naispuoliset tuttavat välillä sujauttavat viluisen leskimiehen mukaan villasukkaparin. Niinpä hieman hämmästyinkin, kun isä reilu kuukausi sitten alkoi vaintelemaan, että oikeastaan hän tarvitsisi sukat. Lyhytvartiset sukat yöllä pidettäväksi. Muutama vuosi sitten sellaiset tein seiskaveikasta, mutta niistä oli kuulema mennyt teho. Kulumisen myötä sukat eivät tuntuneet tarpeeksi lämpimiltä jaloissa joiden ääreisverenkierto on heikentynyt.

Ensimmäinen ajatus oli ettei mulla ole mitään lankaa, pitää napata pari kerää kauppareissulla mukaan =D sitten onneksi voitti järki ja aloin käydä mielessäni läpi ullakon aarteita. Siis lämmintä pitäisi olla? Hmmm. hennoisiko sitä? Olin ostanut tammikuisella Jyväskylän reissulla pari kerää alpakkaa lämmintä pipoa varten. Alpakkahan on lämpöarvoltaan seitsenkertainen lampaan villaan verrattuna. Hennoisinko "uhrata" alpakkani isän sukkiin?
Kokeilin ensin yhdistää alpakkalankaa ja Nalle Joulupuu-villalankaa. Sukan varsi kyllä alkoi venyä nopsaan, koska kahdella langalla sukasta tuli paksuhko. Jälki vain ei miellyttänyt kriittistä silmää. Joulupuun raidoitus yhdistettynä luumunpunaiseen alpakkalankaan teki sukasta suttuisen näköisen. Puikot pois ja purkuun!
Vaihtoehto B mietitytti jonkun aikaa. Niinkö tässä sittenkin lähikaupan lankahyllylle joutui menemään... mutta minä oli päättänyt tehdä lämpimät sukat ja kun isälle kelpasivat yksivärisetkin sukat, niin päätin neuloa sukat pelkästään alpakasta. Sillä varoituksella, ettei sukkien mukana tule takuuta. Vaikka eiväthän sukat yöaikaan suurelle rasitukselle joudu.

Kun kyseessä oli tavallaan tilaustyö,niin koetin saada sukat valmiiksi niin pian kuin mahdollista. Pari kolme viikkoa siinä kuitenkin tuhraantui ennen kuin sukat olivat luovutuskunnossa.

Sitten temppuili kamera, joten kuvattua sukat sain vasta viikko sitten. Eli ihan pakasta vedetyn näköiset sukat eivät ehkä kuvassa ole. Nuo vaaleat "karvat" kyllä kuuluvat sukkiin. Ilmeisesti eräänlainen karvaisuus on alpakalle ominaista?