maanantai 17. marraskuuta 2014

Täsmäisku Tampereelle

Viime viikonloppuna oli perinteiset Kädentaidot-messut tampereella ja tottahan sinne piti päästä. Hiukan tiukille aikataulu meni ja messuilla tulikin taaperrettua reilun neljän tunnin yöunilla, mutta hyvin jaksoin! Eilinen kyllä sitten meni olla möllöttäessä =D

Minulla oli muutama asia, jotka olin jo hyvissä ajoin miettinyt valmiiksi ja aika hyvin ostoslistan sainkin läpi.
Ensimmäisenä ostettavana oli töihin puulastoja/puuhaarukoita. Niitä kassiin sujahti neljä kappaletta, koska entiset ovat huomaamatta hivuttautuneet lusikkalaatikosta muovailuvahalaatikkoon. Nyt on taas metrijengille sekoitusvälineitä leivontapäiviksi! Toinen muksuja varten tehty ostos oli piparimuotit. Traktorimuottia lähdin hakemaan ja sellaisen hommasinkin. Kaiken varalta oikein kaksi samanlaista, ettei tule jonotusaika niin pitkäksi. Muoteista oli pakettitarjous, joten kolmanneksi valitsin luun muotoisen muotin.


Pitihän sitä miesväkeäkin muistaa! Maajussi sai kesällä sisareltaan syntymäpäivälahjaksi mennyttä aikaa henkivän tyynyliinan ja sille piti saada pari. Heinäpeltoromantiikkaa muisteleva tyynyliina löytyikin ja isäukko sai tuliaisekseen hevostyynyliinan. Noissa samoissa puuhissa on isäkin nuorena ollut talvisin!


Enon tupaantuliaiset olivat eilen ja sinne tottakai piti olla viemisiä! Aivan sitä mitä lähdin etsimään en saanut, mutta erinomaisen kauniin korvikkeen kylläkin, vai mitä olette mieltä! Taidelasinen ikkunakoriste. Tuon punaisen värin aikaansaamiseksi kuulema pitää käyttää yhtenä väriaineena kultaa!



Haaveissa oli myös ostaa Big shot-leikkuriin stansseja, mutta sillä kohtaa iski nuukuus. Stanssit jäivät Sinellin osastolle. Pitänee ostaa niitä joskus netistä- silloin ei tarvitse jonottaa kassallekaan =) aika pitkä olisi ollut odotusaika Sinellin osastolla.

Tokihan sitä pitää jotain listan ulkopuoleltakin ostaa. Puolittaisena heräteostoksena savoon muutti lumihiutale-kuvioleikkuri. Entinen leikkuri juuttuili kiinni, eikä leikannut kunnolla ja loppujen lopuksi se putosi lattialle ja meni tuhannen pirstaleiksi. Nyt on uusi lumihiutalekone! Lupasin ottaa sen huomenna töihin. Toinen 5v-herroista ilmoittikin rei'ittävänsä kaikki hoidon paperit =)



Eikähän se ole onnistunut messumatka, jos sieltä ei edes paria lankakerää kotio tuo! Nuo ihanan hempeän sävyiset Roosanauha-langat suorastaan loikkasivat syliini ja tietenkin ottivat mukaansa myös ohjevihkosen. Kauniit langat ja tärkeään asiaan menee osa langan hinnasta. Yleensäkin ostan Roosanauhatuotteita silloin kun niitä on saatavilla.


Mukavaa oli vanhaa kaveria nähdä ja hyvin meni bussissa aika, kun päivitettiin koko vuoden kuulumiset. Perilläkin aika oikeastaan loppui kesken. Deli-osastolle olisi tehnyt mieli palata. Sinne jäi herkkuja jotka olisin kernaasti tuonut tänne päin! Kiva messupäivä oli ja kyllähän sinne ensi vuonnakin pitää lähteä, mutta ehkä kuitenkin päivän paras hetki oli se, kun pääsi ulkosaunaan ja hivuttautui väsyneenä Maajussin kainaloon lauteille <3

tiistai 11. marraskuuta 2014

Ihmetyksestä ymmyrkäisenä

Sny-parini on hyvin tarkasti pitänyt minut ajan tasalla marraskuun paketin vaiheista ja viikonloppuna sain ilmoituksen, että paketti on lähtenyt ylä-savosta kohti pohjois-savoa. Kyttäsin pakettikoodia kuin kissa hiirenkoloa ja eilen aamuna oli ihan pakko hieman hätistellä Heidi-emosta pyytäen pakettikoodia =) mutta turhaan, niin turhaan! Paketti ei vielä ollutkaan perillä vaan jossain Kuopion ja Vesannon välillä. *huokaus* ihan kahta kertaa en edes sny-paketinkaan takia viittätoista kilometriä huristele. Maajussikin olisi menossa kylille vasta keskiviikkona.... voi voi!

Illan mittaan alkoi kuitenkin näyttää siltä, että minä ja tämän viikon pienet seuralaiseni tarvitsemme hieman täydennystä jääkaappiin. Siispä heti hoitoporukan ollessa paikalla pakkasin metriset Omppuun ja läiskyttelimme yli kurakoiden kirkonkylälle. Kipaisin kukkakaupan tädin pakeille lapsosten odotellessa autossa Hevisaurusta autostereoista huudattaen. Hetken päästä käsissäni oli pirteän vihreä paketti ja saatoimme aloittaa paluumatkan.

Heti hoitoon ja sisälle  päästyämme sakset käteen ja teippejä auki ratkomaan. Innostus katselijoiden joukossa oli valtava, kun paketista paljastuikin uusi paketti!




Eija, sinä sait joulupaketin!!! Mitä siellä on? Avaa se heti! Avasinhan minä ja niinkuin kuvasta näkyy, niin porukalle tuotti suuria vaikeuksia pitää näppinsä erossa herkuista =)

 Suklaat nautittiin sitten jälkiruoaksi tänään. Olikin sopivasti kaikki viisi paikalla ruoka-aikaan =) kuudennen suklaan sai sitten Maajussi <3 Sain myös jouluisen tuoksuisen tuikkukynttilän. Kyllä tuikku poltettua tulee, älä sitä huoli! Voin polttaa sen vaikka omassa huoneessani niin sen tuoksu ei häiritse isää.  Lisäksi paketissa oli aivan ihana muistikirja! Miten joku osaakin koristella tavallisen muistikirjan noin ihanaksi?! Kiitos!
 Ensin hieman ihmettelin tuota pakkausta, mutta se herättikin ne suurimmat onnenhuokaukset! Snyni oli etsinyt jostakin minulle tuollaisen aivan ihanan ja ihmeellisen pöydällä pystyssä pysyvän kaaviotelineen! KIITOS AIVAN HIRMUISESTI!!!! Teline on aivan huippu =D Tykkään siitä valtavasti ja tulee takuulla käyttöön. Kiroilevan siilin kaavion siihen jo asettelinkin valmiiksi.

Paketissa oli myös Sny-juniorin  askartelu, jota yhdessä ihmeteltiin ja joka taisikin päätyä postileikkiin, kun askartelussa on noita postimerkkejä.

 Eikähän voi olla sny-pakettia ilman tervehdystä. Tällä kertaa tervehdys oli kirjoitettu  muumi-korttiin, jonka teksti sopisi varmaan kaikille maailman naisille =)

Kiitos aivan valtavan paljon paketista kamunen <3 olet todella nähnyt vaivaa paketin eteen. Olen onnesta sykkyrällä paketista!

maanantai 3. marraskuuta 2014

Pieni tulitikkutyttö

Kauan kauan sitten selailin Garn studion sivuja Maajussin tietokoneella aikani kuluksi. Monen blääh-kuvan jälkeen silmien eteen paljastui eteerinen, usvaisen kaunis huivi, joka oli neulottu viuhkoista silmukoita vähentelemällä. IHANA! Tuollainen pitää kyllä saada =D mutta ehkäpä ei aivan noin hempeän värinen, Hmmmm.., jostain liukuvärjätystä langasta tulisi takuulla kivan näköinen.
Ja kun ullakolla sattui jo valmiiksi olemaan Novitan Polku-lankaa, valikoitui se huivin raaka-aineeksi. Varsinkin kun pidän Polku-langan värimaailmasta erittäin paljon.

Langasta oli kylläkin huonoja kokemuksia sukkalankana, mutta koska huivi neulotaan viuhka kerrallaan ajattelin sen olevan sopivaa. Lankahan joka tapauksessa katkaistaan usein, joten kiertymisestä ei haittaa olisi. Se mitä en tajunnut ajatella oli tuo langan katkaiseminen viuhkan valmistuttua. Jos kyseessä on erillisistä viuhkaosuuksista tehty huivi, niin eihän langan väriliu'ut silloin etene loogisesti! Kun asian tajusin iski ällötys =(    tekele näytti sanoin kuvaamattoman rumalta! Juuri siltä kuin köyhä tyttöparka olisi kerjännyt langanpätkiä sieltä täältä neuloakseen niistä itselleen huivin talven kylmyyttä vastaan..


Meni maku koko huivi-projektista ja tyo jäi marinoitumaan pitkäksi aikaa kammarin kaapin päälle. Kesälle sen sitten sieltä kaivoin ja jatkoin sisulla loppuun. Ja kas kummaa! Lopputulos ei ollutkaan yhtään kamala! Huivi näytti röykkiölle sammaloituneita kiviä! Itse asiassa se näytti todella kivalta!


Iso huivi kyllä on, mutta mökkihuiviksihan minä sitä neuloinkin. Huiviin todellakin pystyy kietoutumaan tulitikutytön tavoin kylmyyttä pakoon ;)