sunnuntai 25. helmikuuta 2018

Aurinkoenergiaa

Perjantaina saatoimme Muorin ikuiselle matkalle auringon paistaessa täydeltä terältä. Viime aikoina aurinkoisia päiviä on riittänyt ja olemmekin puhuneet, että Muori on laittanut kaikki valot päälle heti perille päästyään. Hän tykkäsi sytytellä valoja silloin kun asui vielä täällä kotona =)

Perjantaipäivä oli tunteita täynnä: surua, ikävää ja paljon paljon muistoja- välillä hymyilyä jollekin hauskalle sattumukselle menneisyydessä.  monien tunteiden myllätessä takki oli kieltämättä aika tyhjä illalla kotiin päästyä. Väsyneenä kännykkä käteen ja tsekkaus päivän aikana tulleisiin sähköposteihin. Sielläpä olikin sitten piristävä yllätys! E-kortti jonka lähettäjäksi oli merkitty Sny-emo. Sähköpostiohjelma kyllä hälytti paniikissa ettei sähköposti  ole lähettäjäksi merkitystä osoitteesta. Hmm... jos kortti ei kerran ole Heidiltä, niin sen täytyy olla... minun Sny:ltäni! Ja niinhän se olikin =)


Kortin kotisivu on kyllä niin osuva kuin vain olla voi! Voimapaikka ❤ 
Hyvin olet osannut kortin valita, Kullero on yksi lempikukistani!  Eihän  siihen enää montaa kuukautta ole, kun Kullerot loistavat kukkapenkissä. Sitä odotellessa.
Kiitos kortista SNY ❤ Kortti tuli juuri silloin kun sen piristystä tarvitsinkin. 


Sunnuntai kuvina

On aika valokuvahaasteen toisen kuvaparin aika. Eipä näissä nyt hirveästi muutoksia ole tapahtunut. Täälä Kantolassa kuvaan kyllä osui iltapäivän  aurinko metsänreunaa koristamaan . Omassa kotonani kuva tuli hieman eri kulmasta kuin viimeksi mutta samaa peltoa silti.


maanantai 19. helmikuuta 2018

Koti

Eilen bongasin H-pöllösen blogista kivan kuvahaasteen.  Tarkoituksena on ottaa kuva kodin ikkunasta joka sunnuntai heinäkuun alkuun asti. Siis 20 kuvaa vuodenaikojen muuttamasta maisemasta.

Maajussi on par'aikaa käymässä Pohjois-Karjalassa, tulee tänä iltana. Kun on yksin kotona niin sitä on aikaa pohdiskella kaikenlaista. Aloinpa sitten miettiä ikkunaa, mistä kuvia ottaisin. Missä se ikkuna on? Koti on tietenkin tämä lapsuudenkoti, jonka tuvassa nyt kirjoitan ❤ ja onhan tämä nyt ihan virallisestikin minun taloni. Mutta noin puolet ajasta olemme yötä Maajussin luona ja kun siellä ollessamme töistä päästyä soitan kullalleni niin aivan luonnostaan puhelu päättyy sanoihin "Käyn kaupassa ja tulen sitten kotiin". Eli minulla on kaksi rakasta kotitaloa. ❤
Niinpä saatte seurata kevään ja kesän etenemistä kahdesta eri ikkunasta.

 Ensimmäinen kuva on Maajussin tuvan ikkunasta. Etualalla on omenapuu ja tuolla jyväaitan nurkalla syreeni.
Alempi kuva on minun kotoani, Niin sanotun pienen kammarin ikkunasta. Jossain tuolla hangen alla on muutama kasvulava, saatte seurata rikkaruohojen kasvua =) tuo pikkupensas on Unkarin syreeni ja sen edessä vanha omenapuu. Ojan toisella puolella peltoa, mikä tällä hetkellä on naapurilla vuokralla.

 Täytyy kyllä sanoa, että aika monta viikkoa saatte katsoa vain hankea! Kuvia ottaessa päässä alkoi soida Jarkko Aholan laulamaan Albinonin Adagion ensi lauseet "On kaikkialla lunta".





Leikin aika

Viime syksyn SNY-kierrokselta päällimmäiseksi muistoksi jäi huono omatunto.  Muuttuneiden työkuvioiden takia aikaa oli vähemmän ja suuren lapsiryhmän aiheuttama melu söi voimia. Niinpä tuntuikin, että olin "maailman huonoin" pari. Paketteihin kuuluvat/toivotut itsetehdyt asiat olivat jotain todella nopeasti valmistuvaa tai sitten paketin mukana ei ollut mitään itse tehtyä. En ollut ollenkaan tyytyväinen omaan panokseeni!

Niinpä kun sain Heidiltä ennakkomainoksen kevään SNY-kierrokselta niin vastasin välittömästi etten osallistu. Mutta, mutta.... On todennäköisesti Heidin viimeinen emoilukierros ja paketteja on kuitenkin aikas kiva saada... Maajussinkin mielestä "eihän siinä silloin ole kahta sannoo" jos kerran on Heidin Grande finale. Eli Kuinkas sitten kävikään =D ilmoittautumislomake lähti matkaan niin, että vilahti.

Eilen sain tiedot kevään SNY-paristani ja ensimmäiseen pakettiin on jo lankaa tilattu ;)
Sitä miten kierros tulee muuten sujumaan en osaa vielä sanoa-yritän parhaani. Juuri tällä hetkellä tunnelmat kierroksen suhteen ovat hieman ristiriitaiset. SNY tuo monia kivoja hetkiä, mutta oma aktiivisuuteni mietityttää.

Viikko sitten sunnuntaina jouduimme vuorokauden varoitusajalla hyvästelemään Maajussin äidin ja tiedän Muorin kuoleman vaikuttavan omaan jaksamiseeni tänä keväänä. Hän oli minulle kuin toinen äiti <3