tag:blogger.com,1999:blog-68871318139272877012024-03-12T17:24:39.257+02:00Pesän reunallaReppanainenhttp://www.blogger.com/profile/05860539755737868942noreply@blogger.comBlogger250125tag:blogger.com,1999:blog-6887131813927287701.post-60888954160077192202024-02-23T17:11:00.004+02:002024-02-23T17:11:39.427+02:00Vuosipäivä<p> Tänään on 23.2.2024. Vuosi sitten oli 23.2.23 ja kotikirkossamme aivan uusi tapahtuma- Hääyö.</p><p> Kun pitäjässä on asukkaita reilut 2000,joista suurin osa eläkeläisiä, voi sanoa kolmen vihkiparin olevan erittäin hyvä saavutus! Me olimme pareista keskimmäinen. Puoli kahdeksalta illalla alkoivat urut pauhata Akselin&Elinan häävalssia ja sydämet pamppaillen astelimme alttaria kohti. Ikimuistoinen hetki! Ja iltahämyssä kirkko oli niin kovin kaunis 💕 </p><p>Olo oli vähän epätodellinenkin. Ihanko oikeasti nyt ollaan tässä? Vaikka yhteisiä vuosia oli takana jo 13, aiheutti naimisiin meno välillä suoranaista pelkoa minussa. Vaikka erittäin hyvin tiedän, ettei Maajussi ole minnekään katoamassa, silti se pieni ääni sisällä jankutti, että hulluhan se on jos se sinut huolii. No, niin se vain Maajussi sanoi Tahdon ja suudella moiskautti 🥰 Elämäni rakkaus, jonka kanssa yhteiseloon olen hyvin sitoutunut.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjZTk4UmPB9o1EpGT2Bok-MsWpXFtG7tHKY45n5Qf7pl3MBuPwY1Bp8_BxLUnefCeayTLnBNgL7m4eegumb5r2f6-T4zbTG1ulqzp6x9SKi3sfbN_lgCtFHs0QjEVycJoCs7hL45auCeTe0DF7TeHS0l6dbnqaAsWe5XSgsg96k8Qy-P2qsabJ5rA9gAwU/s1024/IMG-20230223-WA0004.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="768" data-original-width="1024" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjZTk4UmPB9o1EpGT2Bok-MsWpXFtG7tHKY45n5Qf7pl3MBuPwY1Bp8_BxLUnefCeayTLnBNgL7m4eegumb5r2f6-T4zbTG1ulqzp6x9SKi3sfbN_lgCtFHs0QjEVycJoCs7hL45auCeTe0DF7TeHS0l6dbnqaAsWe5XSgsg96k8Qy-P2qsabJ5rA9gAwU/s320/IMG-20230223-WA0004.jpg" width="320" /></a></div><br /><p><br /></p><p><br /></p><p>Loppuun vielä hääpäivän kunniaksi satu, jonka olen Maajussille kirjoittanut 2010. </p><p><br /></p><p>SATU PRINSSISTÄ JA PEIKOSTA</p><p><span face="sans-serif"><span style="font-size: 12.8px;">Olipa kerran, ei kovinkaan kauan aikaa sitten, komea prinssi joka eleli kuningatar-äidin kanssa vanhassa linnassa. Prinssi oli jo kauan toivonut löytävänsä rinnalleen puolison. Mutta puolison löytäminen ei kuitenkaan ollut helppoa. Prinssi oli ujo ja prinssin tapaamat prinsessat tuntuivat kovin vaikeasti lähestyttäviltä. Prinssi alkoi jo luopua toivosta ja valmistautui elämään yksin koko loppuelämänsä.</span></span></p><p><span face="sans-serif"><span style="font-size: 12.8px;">Eräänä päivänä linnan pihaan tulla tupsahti peikkotyttö. Prinssi seurasi hämmästyneenä tytön touhuja.Peikkotyttö oli erilainen kuin kukaan prinssin tapaamista hienoista prinsessoista. Peikko paijasi linnan pihan kissoja, silitteli lehmät ja- herrantähden- kävi taputtamassa traktoriakin! Olihan prinssi ennenkin peikkotytön nähnyt, mutta ei koskaan näin läheltä. Prinssi katsoi tyttöä tarkemmin. Eiväthän peikot kauniita ole, ei tämäkään tyttö, mutta jotain hänessä oli. Prinssi katsoi uudelleen peikkoon päin. Oikeastaan pisamat näyttivät hauskoilta, varsinkin kun peikkotyttö nauroi. Näytti kuin pisamat olisivat pompahdelleen peikon pottunokan kahta puolta. Hieman pyöreäkin peikko oli, mutta se sai hänet vain näyttämään pehmeältä. Prinssi päätti tutustua peikkoon paremmin.</span></span></p><p><span face="sans-serif"><span style="font-size: 12.8px;">Alussa tyttö oli epäluuloinen. Hän tunsi olevansa omiensakin parissa Sassenach- muukalainen- eikä ollut oppinut luottamaan keneenkään.Eikä peikko tajunnut miksi komea prinssi haluaisi viettää aikaansa pienen pörröisen peikon seurassa. Peikko vetäytyi ja murisi prinssille, mutta vähitellen viikkojen ja kuukausien vieriessä prinssi sai peikon kesyyntymään. Peikko oppi ettei prinssi haluaisi satuttaa häntä. Peikko ei myöskään voinut vastustaa voimakasta vetoa jota hän tunsi prinssiä kohtaan. Tuntui kuin hänen ja prinssin välissä olisi näkymätön köysi joka sitoisi heidät toisiinsa.Mitä paremmin prinssi peikkoon tutustui, sitä enemmän hän alkoi tytöstä pitää. Prinssin elämä oli ollut hiljaista ja peikko toi siihen väriä höpinöillään ja touhuillaan.</span></span></p><p><span face="sans-serif"><span style="font-size: 12.8px;"> Linnan ympärillä oli paljon maata, jota prinssi viljeli. Niinpä hän teki joka vuosi vaivalloisen matkan näyttelyyn joka esitteli maanviljelyksen uusia tuulia ja tarjosi samalla paljon muutakin viihdykettä. Prinssi päätti pyytää peikkotyttöä mukaansa. Ei hän kylläkään uskonut että tyttö lähtisi - yksikään prinsessa ei olisi lähtenyt. Mutta prinssin hämmästykseksi tyttö suostui. Se oli yksi parhaista päivistä prinssin tähän astisessa elämässä! Siihen asti prinssi oli tehnyt näyttelymatkat yleensä erään naapurivaltion prinssin kanssa. Häneen verrattuna peikko oli hyvin erilaista seuraa. Prinssi katseli vierellään vaunuissa istuvaa väsynyttä ja hikistä peikkoa ja mietti miten hauskaa olisi jos samanlaisia päiviä tulisi lisää. Syksyn ja talven mittaan prinssi piti yhä tiiviimmin yhteyttä peikkoon. Peikko janosi tarinoita kyltymättömällä himolla, joten prinssi vei hänet hienoon teatteriin. Kun peikko kipitti prinssin vankkureihin, prinssi hämmästyi kovin. Peikko oli sukinut häntänsä ja otsatupsukkansa ja vyöttänyt ylleen joulunpunaisen kankaan.Hänhän näytti lähestulkoon sievälle! Prinssi nautti peikon reaktioista teatterissa. Tyttö eli silmät suurina täysillä mukana musikaalin vaiheissa. Prinssi päätti ottaa peikon mukaansa naapurivaltakuntaan heti kun siellä esitettäisiin eläviä kuvia. Olisi ihanaa saada peikko uudelleen haltioitumaan samalla tavalla! Kun prinssi pysähtyi miettimään niin hän halusi ilahduttaa peikkoa kaikin mahdollisin tavoin. Itseasiassa hän halusi viettää peikon kanssa aikaa niin paljon kuin mahdollista - hän taisi olla korviaan myöten ihastunut tuohon kummalliseen pikku-otukseen!</span></span></p><p><span face="sans-serif"><span style="font-size: 12.8px;">Eräänä kevät-talven iltana tuo elokuvailta sitten tuli. Molemmat odottivat iltaa sydämet pamppaillen ja illan päätteeksi prinssi ja peikko suutelivat. Sinä iltana prinssi ei saanut unta vaan valvoi myöhään yöhön ajatusten poukkoillessa vauhkoina pään sisäpuolella. Peikko oli tuntunut prinssin sylissä juuri sellaiselta mitä prinssi oli kuvitellutkin- lämpimälle ja pehmoiselle. Prinssi olisi halunnut suudella peikkotyttöä uudelleen ja uudelleen ja uudelleen! Hieman punastuen prinssi ajatteli että haluaisi tehdä peikkotytölle paljon paljon muutakin kuin vain suudella. Onneksi kevään ja kesän mittaan prinssille tuli hyvin monta tilaisuutta peikon suutelemiseen - ja myös kaikkeen muuhun mistä prinssi oli yön pimeinä hetkinä haaveillut. Prinssin ihmeeksi ja ihastukseksi peikko oli myös rakkaudessa samanlainen luonnonlapsi kuin kaikessa muussakin. Enää prinssi ei miettinyt olisiko hän mahdollisesti ihastunut peikkoon. Nyt hän tunsi olevansa rakastunut vierellään raukeana lojuvaan olentoon! Tosin väsyneenä peikko saattoi vieläkin lipsahtaa vanhoihin kesyttömiin tapoihinsa ja alkaa murisemaan prinssille. Mutta prinssi oli tottunut käsittelemään eläimiä ja tiesi että peikkoon tehoaisi samat aseet. Rauhallisella puheella ja hellillä silityksillä hän sai luovittua pahatkin tilanteet parhain päin. Prinssistä peikon ajoittainen vauhkoontuminen tuntui raskaalle, eikä hän aika ajoin voinut käsittää rakkaansa tempoilua.</span></span></p><p><span face="sans-serif"><span style="font-size: 12.8px;">Rakkaansa- niinpä. Prinssi kävi hetki hetkeltä varmemmaksi siitä, että hän halusi viettää loppuelämänsä peikon kanssa. Sanottiinkohan missään lakikirjoissa että prinssien piti avioitua nimenomaan prinsessoiden kanssa? Peikko oli hurmannut kaikki linnan kissat, myös sen pidättyväisen ja ylvään lauman johtajan, ja hän tuli loistavasti toimeen kuningatar-äidin kanssa. Voisiko? Uskaltaisiko? </span></span></p><p><span face="sans-serif"><span style="font-size: 12.8px;">Uuden vuoden yönä prinssi oli kutsuttu seuralaisineen ulkoilmajuhliin pakkasherran valtakuntaan. Illan pimennyttyä prinssi lähti kävelemään peikkotytön kanssa värillisin lyhdyin valaistua lumottua polkua, joka vei metsän keskellä palavan kokon luo. Prinssi kietoi kätensä peikkotytön ympärille ( voi miten hän tykkäsikään lepuuttaa käsiään tytön masun päällä!) ja veri suonissa kohisten hän pyysi tyttöä tulemaan omakseen. Sydän pamppaillen prinssi odotti tytön vastausta. Hitaasti peikkotyttö kohotti tulenloimun punaamat kasvonsa kohti prinssiä ja silmät kuunvalossa kimaltaen lupasi viettää loppuelämänsä prinssin kanssa.</span></span></p><p><span face="sans-serif"><span style="font-size: 12.8px;">Tarina jatkuu edelleen, joten nyt emme voi sanoa "sen pituinen se", mutta varmalta taholta saamamme tiedon mukaan prinsi ja peikkotyttö ovat hyvin onnellisia yhdessä ja heidän rakkautensa syvenee päivä päivältä!</span></span></p><div><br /></div>Reppanainenhttp://www.blogger.com/profile/05860539755737868942noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-6887131813927287701.post-62051828553349778422024-01-20T09:52:00.002+02:002024-01-20T09:58:02.575+02:00Tervetuloa vai tervemenoa?<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhnKI_7BIikXJ3MBA0P_z3RqWHWR-Tjzcwj8LxzgKRU1UTnX9KIysqxv2OK1HShvnpK24NeBZx0q5T6lWKakF635j_dzRjSQBElcw6d0Jg3oWqqjDaLK7ZSTWoYbN7JjckKdpcWFQkG_21glWmWYolyqYmKX0GqRYKQDH5M19fs5TXSKuwDaK4zyrTon1s/s4000/20240120_091057.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4000" data-original-width="3000" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhnKI_7BIikXJ3MBA0P_z3RqWHWR-Tjzcwj8LxzgKRU1UTnX9KIysqxv2OK1HShvnpK24NeBZx0q5T6lWKakF635j_dzRjSQBElcw6d0Jg3oWqqjDaLK7ZSTWoYbN7JjckKdpcWFQkG_21glWmWYolyqYmKX0GqRYKQDH5M19fs5TXSKuwDaK4zyrTon1s/s320/20240120_091057.jpg" width="240" /></a></div><br /><p></p><div>Viikolla yhtenä päivänä oli työkavereiden kanssa kahvihuoneessa puhe siitä, ettei enää käydä kylässä niinkuin ennen vanhaan. </div><div><br /></div><div>Tottahan se on! Silloin kun olin lapsi/nuori saatettiin lähteä iltalypsyn jälkeen ajelemaan entisten naapureiden luo äidin kotikylälle. Eikä meillä edes ollut autoa ennen vuotta 1985! Zetorilla mennä körryytettiin 15-20km. Tai sitten meille tuli joku käymään. Eikä sitä pidetty minään ihmeenä eikä näytetty hapanta naamaa. Nykyään jos aikoo kyläillä asiasta vähintäänkin viesteillään etukäteen.</div><div><br /></div><div>Kun nukkarin hiljaisuudessa vahdin lasten unta, aloin miettimään milloin meillä on käynyt joku spontaanisti ilman etukäteisilmoittelua? En muistanut. Useampi vuosi siitä on. Isän eläessä sitä tapahtui. Oli lapsuudesta asti yhtä pitänyt ukkoporukka, joka piipahti toistensa luona vähintään viikoittain. Joskus useamminkin. Isän serkku kyllä saatettiin ihan kutsumalla kutsua joskus. Oli tapana, että jos esimerkiksi paistoin verilettuja tai oli jotain vähän parempaa ruokaa niin isä soitti ja kutsui yksin elelevän serkkupojan syömään. Toki hän kävi meillä muutenkin 😊 Voi, nyt tuli ihan ikävä! Hän oli niin läheinen, kuin osa perhettä.</div><div><br /></div><div>Rajaseudullakaan ei enää käy ketään. Toki työt tekevät sen, että emme välttämättä vierastulvaa kaipaakaan. Mutta naapurin lasten vierailuja kaipaan. Kun he olivat pienempiä he saattoivat kipaista pellon poikki meille leikkimään ja pelaamaan lautapelejä. Vaikka välillä olikin plääh-fiilis, kun ovella oli pikku-Duudsonit niin aina jälkikäteen oli hyvä olo. Ja ajattelin sen niin, että se pari tuntia minun viikonlopustani on loppujen lopuksi vain pieni hetki, jos siitä on iloa heille. Kun he kasvoivat vierailuista alettiin sopia etukäteen, koska useimmiten ne olivat leivontatreffejä. Vanhempi neideistä on innokas leipoja ja tarvittavien ainesten hankkimisen takia oli välttämätöntä viestitellä.</div><div>Nyt he ovat jo isoja. Vanhin jo opiskelemassa. Mutta jos jossain törmätään niin saatetaan rupatella pitkänkin aikaa. Kesällä nähdään useammin, koska yksi heidän emolehmäryhmistään laiduntaa meidän pihapelloilla. </div><div><br /></div><div><br /></div>Reppanainenhttp://www.blogger.com/profile/05860539755737868942noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-6887131813927287701.post-26332486631781181942024-01-07T15:17:00.003+02:002024-01-07T15:22:13.875+02:00Paukuttaa, paukuttaa, pakkanen paukuttaa<p> Lastenlaulu Revontulitanssi alkaa noilla sanoilla. Realistiset sanat; pakkanen totisesti on tällä viikolla paukuttanut 🥶 alimmillaan mittari näytti -37,9 pakkasastetta. Melkoisen jähmeä oli Corolla sinä aamuna töihin lähtiessä tuntikausien lämmityksestä huolimatta. Täytyy myöntää, että mietin töihin lähtiessä onko lähtemisessä järkeä ja että jossain muussa maassa kuin Suomessa kaikki olisikin kiinni ja pysähdyksissä pakkasen takia.</p><p>Luojalle kiitos Maajussilla on ollut tällä viikolla vapaata! Muuten olisimme olleet ihmeessä lämmityksen kanssa. Vanhat rakennukset kun on, niin uuneja ja keskuslämmitystä saa lämmittää aamuin illoin. Onneksi on polttopuita mitä ottaa. Siitä kiitos Maajussille, joka puita syksyllä klapikoneella pienemmäksi louskutteli💕</p><p>Vaikka kylmää onkin, niin nyt kun aurinko on jo palannut joululomalta ei voi kieltää etteivätkö kirkkaat pakkaspäivät ole kauniita. Joulukuun lauhojen lumisadepäivien puihin jättämä lumi tekee maisemasta suorastaan satumaisen.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhqJO65ONTbp-0Tvq70_nd3JLDXNUuQgAWA5nkrNKeonEYmwNjwMDDM0PAax7VV2NhVcrdF9oZ0eYOWZAdWq-tfk4KFtTNSKMgH8KOgdw9qS2trPEXd6qtIkABhS96mYGffujn2O71G8PH9YQd9dwIczKZl8gfWqFPiW7aKvVL26SAXiSX7zkRMjKej_6g/s3976/20240106_135640.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3976" data-original-width="2506" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhqJO65ONTbp-0Tvq70_nd3JLDXNUuQgAWA5nkrNKeonEYmwNjwMDDM0PAax7VV2NhVcrdF9oZ0eYOWZAdWq-tfk4KFtTNSKMgH8KOgdw9qS2trPEXd6qtIkABhS96mYGffujn2O71G8PH9YQd9dwIczKZl8gfWqFPiW7aKvVL26SAXiSX7zkRMjKej_6g/s320/20240106_135640.jpg" width="202" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">Luonnollisestikaan töissä ei olla ulos päästy tulipalopakkasilla. Pakkasta on kyllä hyödynnetty tekemällä jäätaidetta jääpalamuottien ja maitopurkkien avulla. Itselle jatkuva sisällä olo on ollut vaikeaa. Normaalisti kun ulkona ollaan kaksi kertaa päivässä ja tarvitsen päivittäisen happiannokseni. Pakko on ollut iltaisin edes vähän ulos päästä. Muuten menisi järki!</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">Myös kotosalla ollessa on tullut jäiden kanssa leikittyä. </div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi4Jua_A4Sq5IihQAeWT-VWfdiquXCQTcmi3uIETabv_pT9Q1BQ04TflJqhfYBmy7apymDO9yB3EnRt98erxI51X5bg0TBg1gGmhIayUYj1I72bYkGLcOykLVHuWhqJ6YtCj0ObvLg6eAD3GSgEOjrKJnPNIrw-ouS9jQeMqiH8687IW1H26wdQcTVFlVY/s1564/IMG_20240106_170424.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1564" data-original-width="1564" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi4Jua_A4Sq5IihQAeWT-VWfdiquXCQTcmi3uIETabv_pT9Q1BQ04TflJqhfYBmy7apymDO9yB3EnRt98erxI51X5bg0TBg1gGmhIayUYj1I72bYkGLcOykLVHuWhqJ6YtCj0ObvLg6eAD3GSgEOjrKJnPNIrw-ouS9jQeMqiH8687IW1H26wdQcTVFlVY/s320/IMG_20240106_170424.jpg" width="320" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">Katoavaa kauneutta toki, mutta mitäs se haittaa. Pääasia että saa tuusata omiaan vähän aikaa. Rentouttaa kovasti arjen keskellä!</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><br /><p><br /></p>Reppanainenhttp://www.blogger.com/profile/05860539755737868942noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-6887131813927287701.post-10475472153194935882024-01-01T16:19:00.004+02:002024-01-01T16:19:57.545+02:00Uusi vuosi, vanha Reppanainen?<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgUkXR3UxEsaGPlNgCqWcelj0iFzeoeei1aeMWTg6OrABclPJcrcRGCHYEPQ3yjqR2c7TkyF1K6XC5uQ9l7bQos1EDNqQBd8O8Lw9U9e1hzG2-ziU1nZQMjaFXq7Z7R4t8ICQ-wVgVmzuZX2fIl3mzSEnlyWXjSFiQn0COtqJN_VRdmsW2NJuXC69l0dEM/s4000/20240101_104852.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgUkXR3UxEsaGPlNgCqWcelj0iFzeoeei1aeMWTg6OrABclPJcrcRGCHYEPQ3yjqR2c7TkyF1K6XC5uQ9l7bQos1EDNqQBd8O8Lw9U9e1hzG2-ziU1nZQMjaFXq7Z7R4t8ICQ-wVgVmzuZX2fIl3mzSEnlyWXjSFiQn0COtqJN_VRdmsW2NJuXC69l0dEM/s320/20240101_104852.jpg" width="320" /></a></div><br /><p></p><p>Siellä se vuosi 2024 kurkistelee vastarannalla! Mitä tuonee tullessaan?</p><p>Keskiyöllä päättynyt vuosi oli monessakin suhteessa mieliinjäävä; mentiin naimisiin, täytin 50v (herrajumala!) Ja töissäkin tapahtui muutoksia parin työkaverin eläköitymisen myötä. Ja vuosi sitten uutta vuotta oli vielä vastaanottamassa ikäneito Impi. Meidän pikkusilakka 😻</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhUkhr3GS4e755K5WbLq1etZTMFD_gsG_BrpWPBgtmcSmi2zhXnSSXm8l8EoZrsIEWu8huZPcS0BShY-N7jDK07PbrnzQO6CJ1HkfuP6ONFBzgmuS-s0n8qGsv0qrEmbR5ixJ5u4YFkGmldY5AdTQUxD_hjjXS0LcJaM52iUihJlOTYL39xeN-d7QlrgDs/s4608/20190627_161213.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4608" data-original-width="3456" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhUkhr3GS4e755K5WbLq1etZTMFD_gsG_BrpWPBgtmcSmi2zhXnSSXm8l8EoZrsIEWu8huZPcS0BShY-N7jDK07PbrnzQO6CJ1HkfuP6ONFBzgmuS-s0n8qGsv0qrEmbR5ixJ5u4YFkGmldY5AdTQUxD_hjjXS0LcJaM52iUihJlOTYL39xeN-d7QlrgDs/s320/20190627_161213.jpg" width="240" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div>Maaliskuussa oli luopumisen aika, kun ennestään hentoinen kissa kuihtui olemattomiin. Pitkän aikaa töistä tullessa katse haki olokammarin korituolista kissaa. Täytyy myöntää, että välillä olin jopa kuulevinani tassujen äänen ja harmaan vilahduksen näkökentän laidalla.</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">Elokuussa sitten haettiin Rölli meille. Varsinkin nyt, kun elohopea on painunut reippaasti alle kahdenkymmenen olemme puhuneet miten hyvä "pojan" nyt on. Navetassa olisi melkoisen kylmät oltavat tällä kelillä!</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">Uusi vuosi otettiin vastaan ihan kotosalla omalla porukalla; minä, Maajussi ja Pikkukälynen. Meille uudenvuodenaatto on myös kihlauksen vuosipäivä. Ihan käytiin sen kunniaksi ulkona syömässä. Siis paikalliselta grilliltä haettiin annokset kauppareissulla 😉 yöllä sitten saunan ja yöpalan jälkeen pikkuinen yhden padan ja kahden raketin ilotulitus. Se riittää meille.</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJCnqQzHEZHUncS05m66KYK8NP3p4VX7kck3HJ4cK6syrlkohHFIOhqhwvRJP3tBcrzizjBGsClJYSGhPpQ9Z-o9fopz8GkRuVTKsgkHewjrfRn4Xf8VfM7m1NZSMB7wShXI376YN7zfmpBg88KeQE9X9ZGBUxq-RYQXl6nI7sIjQlQseClzKHN_4CgM8/s4000/20231231_234702.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4000" data-original-width="3000" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJCnqQzHEZHUncS05m66KYK8NP3p4VX7kck3HJ4cK6syrlkohHFIOhqhwvRJP3tBcrzizjBGsClJYSGhPpQ9Z-o9fopz8GkRuVTKsgkHewjrfRn4Xf8VfM7m1NZSMB7wShXI376YN7zfmpBg88KeQE9X9ZGBUxq-RYQXl6nI7sIjQlQseClzKHN_4CgM8/s320/20231231_234702.jpg" width="240" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">Uuden vuoden lupauksia en ole pitänyt tapoinani tehdä. Pari toivetta voisin kyllä esittää? Jospa tuleva vuosi toisi mukanaan ihan perusarkea ilman suuria kriisejä meille tai läheisillemme. Jospa vältyttäisiin kovin monilta hautajaisilta- tuttavapiiriin kuuluu monta iäkästä ihmistä. Ja jos vielä saa kolmannen toiveen esittää, niin lisää mielenrauhaa kiitos❣️ Paljon olen tunnetaidoista itsekin oppinut tahkotessani niitä pikkuihmisten kanssa, mutta paljon voisin vielä oppia sillä saralla! Valitettavasti. Täysin zen en tule koskaan olemaan, se vaatisi aivojen vaihdon. Mutta jos vähän tasaisempaa mielenmaisemaa saisi?</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /> </div><br /><p><br /></p>Reppanainenhttp://www.blogger.com/profile/05860539755737868942noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-6887131813927287701.post-70015823988322243332023-12-29T12:14:00.004+02:002023-12-29T14:17:01.181+02:00Jouluisia jorinoita<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgcS7IdnOq2QfGNjsjlv_dWXXAEVGLSv_9o1EooYPOQs4ki0P6v2YLHPx8XqlT3g98_W6_shQ2St7xAqzwIGY3jJ_iGqeENRS5YDr9UVSKtPCykri9sfAwxDQVKsYxNy_65Pc4t0143MhRiVBy5UxYZOgbzbQOyvz_zkeHDFIwPT8-VNPJNUMC-K2Kmlfo/s4000/20231222_163558.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4000" data-original-width="3000" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgcS7IdnOq2QfGNjsjlv_dWXXAEVGLSv_9o1EooYPOQs4ki0P6v2YLHPx8XqlT3g98_W6_shQ2St7xAqzwIGY3jJ_iGqeENRS5YDr9UVSKtPCykri9sfAwxDQVKsYxNy_65Pc4t0143MhRiVBy5UxYZOgbzbQOyvz_zkeHDFIwPT8-VNPJNUMC-K2Kmlfo/s320/20231222_163558.jpg" width="240" /></a></div><p><br /></p>Joulukuun 29.päivä. Joulu vietetty lukien, leväten ja kinkkuvoileipiä syöden. Tänä vuonna aatto oli normaalista poikkeava, koska Maajussi oli jouluaaton töissä. Toki omalla kylällä, joten työmatkoihin ei mennyt kohtuuttomasti aikaa. Mutta töissä silti. Niinpä minä jouduin ottamaan hieman enemmän koppia aaton puuhista; haudoilla käynnistä, joulusaunan lämmityksestä jne.<p></p><p>Haudoilla käytiin kahdestaan nuoremman kälysen kanssa. Hieman etukäteen jännitin reissua, koska olemme perusrytmiltämme erilaisia, mutta hyvin se meni. Tietenkin! Milloinhan sitä oppisi olemaan stressaamatta etukäteen asioista?! Oli semmoinen tyttöjen reissu. Varustelukin oli tyttömäinen 😃 otsalamput? No, eipä tullut mukaan. Sytkäri? Jäi eteisen halkolaatikon päälle. Tulitikut onneksi oli. Lapaset? Autossa. Niinpä kaivelimme paljainkäsin lunta hautakivien edestä kuunvalossa. Ja voi pojat, sitä lunta totisesti täällä Savossa riittää! Tämmöiselle dreeverimalliselle joillekin suvun haudoista oli jopa haasteellista päästä lumen takia. Hautausmaakierroksen jälkeen juhlistettiin aattoiltaa avantouinnilla. Kälyselle eka kerta, mutta ilmeisen koukuttava sellainen! </p><p>Vaikka sitä ei aina uskoisi, lienen ollut kohtalaisen kiltti. Lahjavakassa oli useampikin paketti. Maajussilta kirjoja, kummitädiltä tonttumukit molemmille, suklaata ja kynttilöitä ym. Myös Rölli sai oman pakettinsa. Vieterihiiren. Enemmän kyllä kiinnostaa se naru, mistä hiiri vedetään käyntiin kuin itse hiiri. Välillä vetää hiiren käyntiin itsekin hampaillaan. </p><p>Vanhempi Maajussin siskoista ei tänä jouluna Rajaseudulle jaksanut tulla. Ymmärrettävää toki, mutta silti ajatus yksinäisestä joulusta kerrostaloyksiössä tuntuu kurjalta. Minä kun tahtoisin kaikilla olevan hyvä olla ja että jouluna koko perhe olisi koossa. Vaikka täytyy myöntää, että joulustressin kourissa leikittelikin ajatuksella, että joskus viettäisimme joulun ihan kahdestaan Maajussin kanssa. Vain me kaksi oman aikataulumme mukaan. </p><p>Paluu arkeen olikin sitten täydellinen. Tapaninpäivän iltana Maajussi aivasteli aivastelemasta päästyäänkin ("mitä lie allergiaa") Yö teki hyvin selväksi ettei kyse ollut allergiasta. Ei tullut paljon nukuttua kumpikaan. Maajussia valvotti kurkkukipu ja minä en hennonut jättää kipeää miestä valvomaan yksin yön pimeyteen. Keskiviikon mies makasi peiton alla ja vapisi kivusta jokaisen aivastuksen jälkeen. Onneksi olo alkoi sen jälkeen paranemaan. Päivystys kun olisi tällä viikolla Pielavedellä oman terveyskeskuksen ollessa kiinni. Ei ole kovinkaan kiehtova ajatus, että ajaisi lähes sata kilometriä otattamaan angiinan pikatestin, missä menee muutama minuutti ja sen jälkeen ajaisi taas puolitoista tuntia takaisin kotiin. Maalaiselämän varjopuolia. </p><p>Joululoma on kyllä tullut tarpeeseen. Akkuja lataan vuoden vaihteeseen asti ja sitten palaan vaippapöksyjen pariin. Myös Maajussilla on uuden vuoden tienoo vapaa, joten voimme nauttia yhdessä olosta ennen härkäviikkoja.</p><p>Toivottavasti teidän joulunne oli sellainen kuin pitikin. Loppuun tuokiokuva ulkoa ja pihamaan joulunvietosta.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXkeS2_bfMXyjfQCQmLQoptwpMSf8ZVRyAr5jdpndmyjGDk9vw8yXXZYM5Jsw8qP0KjCrnDJ5ox2OICH1vc8rwhbiIhjpaq4rYvPjDtJctcAT5u48AQoEet-4F8i-U5FmA0EZOVhYOze-3IE2DEYZ5seaY9Iaz4uVF4QLhFNLXC1WJ2WzU9g38-wnC18o/s4000/20231224_132938.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXkeS2_bfMXyjfQCQmLQoptwpMSf8ZVRyAr5jdpndmyjGDk9vw8yXXZYM5Jsw8qP0KjCrnDJ5ox2OICH1vc8rwhbiIhjpaq4rYvPjDtJctcAT5u48AQoEet-4F8i-U5FmA0EZOVhYOze-3IE2DEYZ5seaY9Iaz4uVF4QLhFNLXC1WJ2WzU9g38-wnC18o/s320/20231224_132938.jpg" width="320" /></a></div><br /><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p>Reppanainenhttp://www.blogger.com/profile/05860539755737868942noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-6887131813927287701.post-78842749408473040582023-12-03T17:15:00.003+02:002023-12-03T17:15:39.872+02:00Keittopatojen äärellä<blockquote style="border: none; margin: 0 0 0 40px; padding: 0px;"><p style="text-align: left;"> Kylläpä edellisestä blogitekstistä onkin jo aikaa! Tähän aikaan vuodesta elämä vain on aika touhukasta. Töissä valmistellaan joulujuhlaa, väkerretään joulukoristuksia ikkunoihin, ulkokuuseen ym. Ja toki kotonakin pitäisi joulua valmistella.</p></blockquote><p><br /></p><p> Ennen kaikkea pitää neuloa 😀 joulukuussa kun on Niina Laitisen joulukalenterisukkien aika ja tänä vuonna menossa on myös Hanni Kaartiaho Desingin Joulusukat, joiden neulonta alkoi jo 20.11 siten, että viimeinen pätkä julkaistaan itsenäisyyspäivänä. Älkää siis ihmetelkö jos en niin aktiivinen ole Pesän reunalla. </p><p>Vaikka puuhaa riittääkin, on vuoden kulussa perinteitä joihin pitää osallistua. Yksi niistä on edesmenneen isäni metsästysseuran hirvikeitto. Sieltä tultiin äsken mahat täynnä. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3Zr4RPEh8oXgkvRtqhiSnGmBJHg-haR3oM-_2ldQFDrT_T9U4px5CueqNf5vcsOIRH_ynhjh7ZJsaOTijpZ1hyphenhyphenljkebj8LcWpte026d2I0yBFh6Z2M0Lqml2kuhj8WTqqSUYAeShvuBKvcUYBH3LC6LusZxR5oecrifhIa_SIs7OMa2EFTIkfKNv-SCs/s4000/20231203_135252.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4000" data-original-width="3000" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3Zr4RPEh8oXgkvRtqhiSnGmBJHg-haR3oM-_2ldQFDrT_T9U4px5CueqNf5vcsOIRH_ynhjh7ZJsaOTijpZ1hyphenhyphenljkebj8LcWpte026d2I0yBFh6Z2M0Lqml2kuhj8WTqqSUYAeShvuBKvcUYBH3LC6LusZxR5oecrifhIa_SIs7OMa2EFTIkfKNv-SCs/s320/20231203_135252.jpg" width="240" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><br /><p><br /></p><p>Jo vuosikausia keitto on tarjottu seuran kodalla. Toki silloin ollaan sään armoilla, mutta jo paikallislehdessä olleessa kutsussa mainitaan ulkovaatetus ja onhan kodassa tulet. Yhtään ei tullut kylmä, vaikka ulkona pakkasta onkin tänään yli -10. Sitäpaitsi nykyään käytetyt styrox-kipot pitävät tarjotun ruuan kalttaavan kuumana pitkän aikaa. Kysykää vaikka kieleltäni 😝 </p><p>Nykyvuosina hirvikeitolla käyntiin sisältyy yleensä pieni haikeuden vihlaisu, kun tekijäporukassa ei enää näy isä-Mauria. Hirviseura oli niin vahvasti osa elämää vuosikymmenet. </p><p>Vaikka olin vain viisi vuotias, kun muutettiin äidin lapsuudenkodista isän lapsuudenkotiin on tuo seutu minulle se kotikylä. Siksikin keitolla on kiva käydä omien ihmisten parissa. Hyvää keitto olikin ja maistuu kotaolosuhteissa vielä normaaliakin paremmalta. Kovin vähän vain näkyi ihmisiä, kun syömässä käytiin. Tänään oli päällekkäisyyksiä mikä ehkä karsi väkeä. Mutta näin kyllä keitolla ihmisiä, jotka olivat tulossa itsenäisyysjuhlista koulukeskukselta 🇫🇮 ja ainahan on niitä, jotka säikähtävät pakkasmittarin lukemia ja jättävät tulematta sen takia.</p><p>Meitä pakkaskeli ei säikäyttänyt millään tavalla. Päinvastoin! Keitolta jatkettiin matkaa kirkonkylälle ja Maajussin kauhuksi uimarannalle 🥶 Maajussi kun ei voi käsittää vaimonsa olevan nyt Sulava Norppa</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjUtxoJSlRcwp34eNvZa_ChD7GMMKN6OOv4orsbgXQ-HvCQMZc_77Vr5VGSDibvqgbApNvDUg_dPoUo8Y1YL3uuTp1muoxgKP4YcjaDAgk1he5okDHlDKFeB_M-pPRwtSPZq6_vqfhPvc45Z1aovVrGKRN8JKTN7x1otXZEx-2ANiZXRFgLtMp9rhfK9-s/s4000/20231203_151352.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4000" data-original-width="3000" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjUtxoJSlRcwp34eNvZa_ChD7GMMKN6OOv4orsbgXQ-HvCQMZc_77Vr5VGSDibvqgbApNvDUg_dPoUo8Y1YL3uuTp1muoxgKP4YcjaDAgk1he5okDHlDKFeB_M-pPRwtSPZq6_vqfhPvc45Z1aovVrGKRN8JKTN7x1otXZEx-2ANiZXRFgLtMp9rhfK9-s/s320/20231203_151352.jpg" width="240" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Päätin oman rannan jäädyttyä vihdoinkin aloittaa avannossa käynnin ja hankin pukukopin avaimen. Avantouijien Whatsapp-ryhmän nimi on Sulavat Norpat 🦭 vielä on harrastus ihan aluillaan ja vain kylmän veden ihanuus pitää minut norppana. Uimarannan vesi kun on Keiteleen kirkkaisiin aaltoihin tottuneelle suorastaan ällöttävän ruskeaa. </div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><blockquote style="border: none; margin: 0 0 0 40px; padding: 0px;"><blockquote style="border: none; margin: 0 0 0 40px; padding: 0px;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div></blockquote></blockquote><br /><p><br /></p><p><br /></p>Reppanainenhttp://www.blogger.com/profile/05860539755737868942noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-6887131813927287701.post-18227993251524326412023-11-11T16:33:00.002+02:002023-11-11T16:33:27.194+02:00Onko (maalais)järkee vai ei?<p> Aamupäivän istua nakotin kuulokkeet korvilla puhelimen ääressä PIKI-koulutuswebinaarissa. Olen sillä tavalla outo, että hakeudun ihan itse työnantajan pakottamatta verkkokoulutuksiin. Joku muu ostaa perjantaipullon, minä ostan webinaarin 😃 Tuo PIKI-menetelmä on kiusaamisen ehkäisyyn ja vähentämiseen ja ryhmässä toimimiseen kehitetty. Aihe oli siis tärkeä ja koulutus antoi eväitä tuleviin työvuosiin ja paljon ajateltavaa.</p><p><br /></p><p>Ei kai semmoista ihmistä olekaan, joka ei peilaa asioita itsensä ja oman kokemuspohjansa kautta. Koulutuksessa puhuttiin myös lasten vanhemmista, heidän asenteistaan ja välillä ilmenevästä vähättelystä oman lapsen häiriökäyttäytymiseen. Sepä johti sitten ajatukset omaan lapsuuteen ja siihen miten minut on kasvatettu.</p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjWc2yALjiY-LNve5sHXIlf9FDE8Pt6blCuEQX1cQ1rZa9AuJ9BfvXkzFXveSuSvAVlzIZ8y-1XT8_PHOF6JaRNW3fmaRZxpXDo8j6thfoF6XuIitKNWqib19Y4Uo329l2t0zJtg6zsxqz_pI0LSfVueKlQLylpPetXjoyQhEoPfLY0zwvGYnGLcnvP1zI/s3429/20230707_151316.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3429" data-original-width="1746" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjWc2yALjiY-LNve5sHXIlf9FDE8Pt6blCuEQX1cQ1rZa9AuJ9BfvXkzFXveSuSvAVlzIZ8y-1XT8_PHOF6JaRNW3fmaRZxpXDo8j6thfoF6XuIitKNWqib19Y4Uo329l2t0zJtg6zsxqz_pI0LSfVueKlQLylpPetXjoyQhEoPfLY0zwvGYnGLcnvP1zI/s320/20230707_151316.jpg" width="163" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div>Olen ainoa lapsi ja nykymittapuun mukaan vanhojen vanhempien lapsi -isä oli 36v ja äiti 41v, kun ilmestyin sulostuttamaan heidän arkeaan. Vanhemmat olivat siis syntyneet 1930-luvulla kumpikin köyhään pienviljelijäperheeseen, mistä ei ole ollut mahdollisuutta ponnistaa maailmalle opiskelemaan. Minut on siis kasvatettu ihan kansakoulupohjalta maalaisjärkeä hyödyntäen. <div><br /><div>Kun nyt itse pyörin päiväni alle kouluikäisten kanssa varhaiskasvatuksessa, olen oppinut arvostamaan edesmenneitä vanhempiani aivan uudella tavalla! Täyspäiseksi lapsen kasvattaminen on nykypäivän tietämyksellä paljon helpompaa kuin entisaikoina. Äiti ja isä eivät ehkä olleet lukeneet tunnetaito-oppaita eivätkä omanneet kirjaviisautta, mutta koen heidän onnistuneen kasvatuksessa aika hyvin. Minua ei ole koskaan pakotettu tietynlaiseksi tai ohjailtu elämän isoissa käännekohdissa. Myös minun ikäisissäni kun on niitä, joiden PITI mennä lukioon halusi tai ei tai seurata tiettyä urapolkua. Minä olen saanut päättää itse tulevaisuudestani ja esimerkiksi pitää välivuoden peruskoulun jälkeen. Siihen aikaan sosiaalialalle oli 17vuoden ikäraja ja koin opiskelumotivaationi kannalta hyväksi hengähtää ikärajan täyttymistä odotellessa. Vanhemmat päätöksen hyväksyivät- ja iki-ihanat kummini ❤️ kaikki muut sitten olivatkin "vähän" eri mieltä 😃 </div><div><br /></div><div>Tietenkään kukaan ei voi onnistua täydellisesti eikä tästä materiaalista täyttä timanttia olisi pystynyt hiomaankaan. Mutta virheistä huolimatta koen, että minua on aina arvostettu ja ajateltu minun parastani. </div><div>Huomenna kun sytytän kynttilän isänpäivän kunniaksi haudalle, teen sen kiitollisin mielin. </div><div>Aikoinaan kun puhuin sairaalassa olevan äidin kanssa viimeistä kertaa, hän päätti puhelun enteellisesti sanoihin "Pijähän huolta itestäs" Terveiset sinne taivaaseen, että oon minä yrittänyt! Ja nyt mulla on rinnalla ihan paras kumppani mitä olla voi. Hän kyllä pitää huolta minusta silloinkin kun en itse aina muista.</div><div><br /> <p></p></div></div>Reppanainenhttp://www.blogger.com/profile/05860539755737868942noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-6887131813927287701.post-72168599251563628142023-11-02T12:22:00.001+02:002023-11-02T12:22:04.855+02:00Reppanainen-Rescue<p>Rajaseudulle tuli talvi eilisen aikana ja rantasaunakausi on auttamattomasti takana. Viikko sitten keskiviikkona siellä vielä kylvettiin vaikka pakkasta olikin.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><br /><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhiSEYVRcOWUnvOe3QFH-yZIrlyv99GBBXGvIZtMetgV_p_5NaOo4QQp-uUZVlEVwNfAn7mNtcAyiPRQx80CTyY7RTNGXFd8BJg6Ot0xfVRs0DfdPsck7dooASOW_M_epRVcMBRsHXauLelvsHGGk0OAdEa31bMHwIwXJayYq2HQEFiZ2m3O_TRtsnN8QY/s4000/20231025_155447.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4000" data-original-width="3000" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhiSEYVRcOWUnvOe3QFH-yZIrlyv99GBBXGvIZtMetgV_p_5NaOo4QQp-uUZVlEVwNfAn7mNtcAyiPRQx80CTyY7RTNGXFd8BJg6Ot0xfVRs0DfdPsck7dooASOW_M_epRVcMBRsHXauLelvsHGGk0OAdEa31bMHwIwXJayYq2HQEFiZ2m3O_TRtsnN8QY/s320/20231025_155447.jpg" width="240" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><blockquote style="border: none; margin: 0 0 0 40px; padding: 0px;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div></blockquote>Onko Pohjois-savossa oma apinalaji vai minkä otuksen jalan jälkiä jäällä on? Kengän jälkiä ne eivät ole. <div><br /><div>Jäljet liittyvät pelastusoperaatioon, johon jouduin puunhakureissulla. Lähdimme hakemaan kotikotoa lämmityspuita ja mennessä pysähdyttiin nappaamaan puunkantokassit rannasta. Menin katsomaan olisiko uiminen vielä mahdollista ja huomasin jäällä liikettä. Tuuli kuljettaa kuivunutta lehteä. Mutta eihän nyt tuule? JOKU siellä liikkuu!</div><div><br /></div><div> Sammakko?! Ihan varma en ollut jään kestävyydestä, joten vaatteet lensivät pikavauhtia rantaheinikkoon ja lähdin konttaamaan kohti sammakkoa. Se ressu oli jo aivan kohmeessa, hädintuskin pystyi enää liikuttamaan raajojaan. Sammakko käteen ja kohti rantaa. Konttaaminen sammakko kädessä oli sen verran hankalaa, että uskaltauduin seisaalleni ja varovasti kävelin jäältä pois. Hyvin kesti, ei edes rutissut. Maajussi oli laittanut pienet hormin lämmitystulet joten rupikonnaksi paljastunut uusi ystäväni jäi lämmittelemään saunatuvan puolelle siksi aikaa, kun haimme lisää puita.</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhu6DXZDtHN9mXSgRkEyqBOiN5irCYrdFVv1GcV2N6qfaTw8wyg18rVjP40MWR88tXZWnOzcgpStMNwye1EBLfNIAzGvsjKrDFpTrPJ-Gy7W9espxofOLr6-bmtto8zg4m1iYj3nLS3Aawdq_b2VyNkqQfxCddRNn0nvZAUla_DPcBwswPxGbdQwJBPvmw/s4000/20231025_155516.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhu6DXZDtHN9mXSgRkEyqBOiN5irCYrdFVv1GcV2N6qfaTw8wyg18rVjP40MWR88tXZWnOzcgpStMNwye1EBLfNIAzGvsjKrDFpTrPJ-Gy7W9espxofOLr6-bmtto8zg4m1iYj3nLS3Aawdq_b2VyNkqQfxCddRNn0nvZAUla_DPcBwswPxGbdQwJBPvmw/s320/20231025_155516.jpg" width="320" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Puolen tunnin lämmittelyn jälkeen konna oli jo lämmennyt sen verran, että hänet pystyi siirtämään maakellariin talvehtimaan. Automatkan ajan juttelin kädellä lepäävälle konnalle Maajussin suureksi riemuksi 😃 mutta pitihän häntä nyt rauhoitella, tuskin oli aiemmin Hiluxin kyytiin päässyt. Ensikertalaiselle se voi olla jännä kokemus!</div></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Sinne hän ryömi kellarin pimeyteen ja toivottavasti tapaamme keväällä. Tiedä mikä oli jäälle ajanut. Googlen mukaan rupikonnien horrostamisaika pitäisi alkaa lokakuun alkupuolella. </div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><blockquote style="border: none; margin: 0 0 0 40px; padding: 0px;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div></blockquote><div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><br /><div><br /></div><div><br /></div><div><br /><p><br /></p></div></div>Reppanainenhttp://www.blogger.com/profile/05860539755737868942noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-6887131813927287701.post-2831238647102484242023-10-22T21:19:00.002+03:002023-10-22T21:24:05.149+03:00Viikon valitusvirsiViime postauksessa kirjoitin puolukkachutneysta ym.suunnitelmista tälle viikolle. Töihinkin suunnittelin vaikka mitä "ylimääräistä", kun syyslomaviikon takia lapsia olisi vähän.<div><br /></div><div>Kuinkas sitten kävikään? Viime aikoina pikkupiltit ovat olleet enemmän tai vähemmän räkäisiä. Ja kukas se heidän kanssaan eniten lattialla pyörii syli täynnä räkänokkia? No minähän se ja niinhän siinä kävi, että lentsupöpö hyppäsi minunkin nenääni 🤧 maanantain vielä olin töissä, mutta seuraava yö meni kurkkukipua potiessa ja tiistaiaamuna pitikin pirauttaa töihin, etten ole työkykyinen. Loppuviikko meni kotona haahuillessa ja Maajussin kainalosta Love&Care-hoitoa tankatessa.</div><div><br /></div><div>Sen verran sain torstaina aikaiseksi, että kotikotona leivinuunia lämmittäessä survoin loput puolukat tekeytymään viinihapon kanssa tuoremehuksi.</div><div>Äsken sen sitten siivilöin ja sokeroin. Yksi inhokkipuuhistani muuten! Olen aika nopeatempoinen ihminen, joten lirppiminen hitaasti omalla painollaan valuvan marjamassan kanssa on t.y.l.s.ä.ä! </div><div><br /></div><div>Samalla kun puolukat tiputtelivat mehuaan sihdin läpi keittelin pikkuannoksen puolukkachutneyta. <a href="https://apottipepponen.blogspot.com/?m=1">Saint Peppone</a> kyseli viimeksi ohjetta, joten tässäpä se tulisi:</div><div><br /></div><div>PUOLUKKACHUTNEY </div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj86RuWIBsh5K8wXRHbX-zzMo4qOkcBx4IbZCdTzcfhfe4tPUiM5GTNSLt4OE-5hOzOxhj7O_JrDDc-M1pHx_R42Cj8TZCfZTHZwlJgNEktd3iIN9nuzu-j1uPad8WtEKDqYUonX7x7L15zOTGrYHbfNzuhlbcH6WeS_Yds90hJG-3mTaxXgH59wR5uCnk/s4000/20231022_211522.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4000" data-original-width="3000" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj86RuWIBsh5K8wXRHbX-zzMo4qOkcBx4IbZCdTzcfhfe4tPUiM5GTNSLt4OE-5hOzOxhj7O_JrDDc-M1pHx_R42Cj8TZCfZTHZwlJgNEktd3iIN9nuzu-j1uPad8WtEKDqYUonX7x7L15zOTGrYHbfNzuhlbcH6WeS_Yds90hJG-3mTaxXgH59wR5uCnk/s320/20231022_211522.jpg" width="240" /></a></div><br /><div><br /></div><div>400g Pakastepuolukoita</div><div>1punasipuli</div><div>2dl sokeria </div><div>2rkl vettä</div><div>2rkl valkoista balsamiviinietikkaa</div><div>2maustemittaa kanelia</div><div>1tl inkivääriä</div><div>2laakerinlehteä</div><div><br /></div><div>Hienonna punasipuli ja kuullota se pehmeäksi pienessä määrässä voita/ruokaöljyä.</div><div>Lisää puolukat, vesi ja sokeri.Kiehauta.</div><div>Lisää muut aineet ja keitä hiljaisella lämmöllä noin 10min. Poimi laakerinlehdet pois.</div><div>Purkita pieniin lasipurkkeihin.</div><div>Säilytä kylmässä.</div><div><br /></div><div><br /></div><div>Itse hieman murskasin sekoitellessa puolukoita ja käytin hillosokeria. Ohje on pieni- tästä annoksesta tulee reilut kaksi parin desin vetoista purkkia. </div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div>Reppanainenhttp://www.blogger.com/profile/05860539755737868942noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-6887131813927287701.post-86208484201775833142023-10-15T20:13:00.005+03:002023-10-15T20:13:46.240+03:00Pyörii kuin puolukka hillossa<p> </p><blockquote style="border: none; margin: 0 0 0 40px; padding: 0px;"><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh9JhBJNAu3rkPe30gAB5AajZU1lHhSnzMIgQi2x2uPJ0OkipKQhLcO1tbT_aGGFN5t-ce1ZhCAsrjofstZtmun_Wa-9AseKWLvlc0kEgm4ZhHzdEZu_IfATq3YwfpTGVQw-cUkSn6b73jmL1lQGXuVVHzNlK1mmyfT8iP2JXXP6ze-i2dz5BuFRVWGEKs/s4000/20231015_130011.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh9JhBJNAu3rkPe30gAB5AajZU1lHhSnzMIgQi2x2uPJ0OkipKQhLcO1tbT_aGGFN5t-ce1ZhCAsrjofstZtmun_Wa-9AseKWLvlc0kEgm4ZhHzdEZu_IfATq3YwfpTGVQw-cUkSn6b73jmL1lQGXuVVHzNlK1mmyfT8iP2JXXP6ze-i2dz5BuFRVWGEKs/s320/20231015_130011.jpg" width="320" /></a></div><p></p></blockquote><p> </p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Kuvan kurpitsa liittyy hyvin vahvasti asiaan 😃 </div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Niin kauan kuin muistan meillä on kasvatettu kurpitsoita. Ennen vanhaan niistä tehtiin myös etikkasäilykettä, mutta minä en oikein ole etikkakurpitsan ystävä. Entisessä elämässä sitä tuli haisteltua ihan riittämiin työn puolesta.</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Viikon alussa hommasin sangollisen puolukoita ja tänään keittelin osasta Kurpitsapuolukkahilloa. Sitä meillä on tehty "aina". Isäni eläessä pääasiallinen eläin ruokapöydässä oli hirvi ja riistan kylkeen Kurpitsapuolukka käy mainiosti. Toki myös kaaliruokiin ja miksei ihan mihin vain. Aikaisemmin Maajussi sitä taisi laittaa lautaselleen lähes päivittäin.</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Tuo kuvan kurpitsa oli juuri sopivan kokoinen pilkottavaksi. Yhtenä kesänä suurin kurpitsa oli 18kg ja sen kanssa sai suorastaan painia ennenkuin siitä paloja irti sai. Käyttämäni ohje on hyvin yksinkertainen; kilo puolukkaa, kilo kurpitsaa ja desi vettä. Kypsän mössön surautan sileäksi sauvasekoittimella. Sitten kilo sokeria sekaan ja keitellään noin vartti. Itse otan hilloa lusikalla lautaselle ja lykkään sen hetkeksi jääkaappiin. Jos hilloon saa vedettyä uran sen valumatta umpeen on hillo valmista purkitettaksi. Kurpitsan raastan äidiltä perityllä yleiskoneella. Koneen isä osti joululahjaksi meille naisille kun olin yläasteella 🫣 tänään puhuttiinkin Maajussin kanssa, ettei nykypäivän kodinkoneille samanlaista työuraa ole tiedossa. Hyvä kun takuuajan kestävät. </div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_eTt7t8p5oBMWlM1YTEGhBiTuI2_kOeJB7kA_AzBRybNyTOM13pOC2-6mjQoL2KgmR2I4uIdrg0Q0uEqnm4Z4Ah7J6nio5ke6uyP5DYO8Y_82iTcPgodX-_QQW7CKBGaazT9zOHTt6prUBIiyBlUJfVu1G1m2q6UeZys5VbUyWUSOj5b_oZ3l6XjBNH4/s3201/20231015_162457.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3201" data-original-width="2400" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_eTt7t8p5oBMWlM1YTEGhBiTuI2_kOeJB7kA_AzBRybNyTOM13pOC2-6mjQoL2KgmR2I4uIdrg0Q0uEqnm4Z4Ah7J6nio5ke6uyP5DYO8Y_82iTcPgodX-_QQW7CKBGaazT9zOHTt6prUBIiyBlUJfVu1G1m2q6UeZys5VbUyWUSOj5b_oZ3l6XjBNH4/s320/20231015_162457.png" width="240" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div>Kuumat hillopurkit käännän ylösalaisin jäähtymään. Sillä tavoin purkeista painuu ilmat pihalle ja purkki umpioituu. Kyllä noista useamman kerran syö! Toki ainakin yksi purkeista lähtee Joulupukin rekeen kohti vastarantaa 😉<p></p><p><br /></p><p>Samaan aikaan kun hillo kiehui hellalla jatkojalostin jäljelle jääneitä puolukoita herkulliseksi <a href="https://kotiliesi.fi/suklaapossu/meheva-puolukkapiirakka-tuorejuustoraidalla-munaton/">piirakaksi</a>. Ehkä tuohon kylkeen olisi voinut jäätelölastu sulautua, mutta sitä ei nyt ollut. Pakastimessamme on joku vika, joka haihduttaa jäätelöt olemattomiin. Varsinkin Maajussin vapaapäivinä haihtumista tapahtuu...</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjIQoN2HGntmdWBsvYe8Zm_qK31MCRRpFcufIYmTVzS2h9SwfJpHddoW1uF04cUjzglf1W372GbH6Xt44igo0_uLKkiUN-cEZb-xi7CFzNmu4jNG9NezyuceyfdQuFV24e1aLYCA28WcjOoNs-ukW9RZbJtP6t_lJ5NP2driQ5CduEx1zOHyKuONy-Atxk/s4000/20231015_184001.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2682" data-original-width="4000" height="215" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjIQoN2HGntmdWBsvYe8Zm_qK31MCRRpFcufIYmTVzS2h9SwfJpHddoW1uF04cUjzglf1W372GbH6Xt44igo0_uLKkiUN-cEZb-xi7CFzNmu4jNG9NezyuceyfdQuFV24e1aLYCA28WcjOoNs-ukW9RZbJtP6t_lJ5NP2driQ5CduEx1zOHyKuONy-Atxk/s320/20231015_184001.jpg" width="320" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Kaikkia puolukoita en siltikään saanut kulutettua. Luultavimmin teen viinihapon avulla mehua niistä tai ehkä pienen annoksen myös puolukkachutneyta. Sitä kokeilin vähän aikaa sitten pari purkillista Börje Salmingin keittokirjasta ja tykästyin makuun kovasti! </div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Mutta asiat tärkeysjärjestykseen! Kun olin leikkinyt keittiöhengetärtä "kotikotona" leivinuunin hehkussa aikani, oli aika kutsua Maajussi treffeille Rajaseudulta 🥰 treffeily on yksi arkemme pieniä iloja. Jos Maajussi vaikka sattuu kesällä olemaan kirkonkylällä kun pääsen töistä, saatamme hakea syötävät grilliltä ja mennä uimarannan puistoon piknikille. Kun on tarpeeksi maalainen, niin osaa nauttia yksinkertaisistakin asioista! </div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><br /><p><br /></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><p></p>Reppanainenhttp://www.blogger.com/profile/05860539755737868942noreply@blogger.com9tag:blogger.com,1999:blog-6887131813927287701.post-35624777925877697782023-10-11T20:06:00.001+03:002023-10-11T20:22:31.798+03:00Mielenrauhaa <p> Rakastan työtäni 🥰 Kun viisi vuotta sitten tähän aikaan syksystä puputin kolmiolääkkeitä kuin karamellejä ja odottelin kutsua kirurgin veitsen alle, jouduin pohtimaan mitä sitä tekisi mikäli selästä ei leikkaamalla kunnollista tule? En oikein keksinyt mitään muuta mikä kiinnostaisi kuin työ lasten parissa. Ehkä työ koirahoitolassa? Mutta jos ei kauaa kärsi seisoa eikä istua olisi aika mahdotonta löytää itselleen työtä. Tiedän vain yhden ammatin, jota voi tehdä selällään. Silläkään ei rikastumaan täälläpäin pääsisi, kun kunnan väestörakenne on eläkeläisiin painottuva 🙃 Onneksi selästä tuli ihan kelvollinen ja pystyin palaamaan työhöni.</p><p><br /></p><p>Vaikka työtäni rakastankin, myönnän sen kuormittavuuden. Melu ja jatkuva sosiaalisessa kontaktissa olo vie välillä mehut! Ja mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän tarvitsen mahdollisuutta nollata itseni olemalla yksin. Mieluiten ihan hiljaisuudessa.<br /><br /></p><p>On todellinen onni, että Maajussi heittäytyi villiksi kolmisen vuotta sitten ja laajensi tiluksiaan naapurin puolelle. Ukkokultani on hyvin harkitseva ja kun "Teboilin parlamentti" vihjaisi perikunnan laittaneen naapuritalon maineen myyntiin asiaa pohdiskeltiin huolella. Investointi olisi kieltämättä iso. Mutta toisaalta metsässä ei raha menisi hukkaan ja vanhan asuinrakennuksen ja ulkorakennusten lisäksi kauppaan kuuluisi rantasauna. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiF_SbZ3zOERWNB8avptwD0bz8vNUVMvyvr4umUDuBSdHKtToe3n7H6G6Ewmhfss1qEqEJYPsfA3DlkXTDCAkJF-PIYxgk7YyV6obDsU2p3tGKwaYtJW9_vXT3PqC1sF0w_ayvlyBCA9oRdTNU7WrIdaP84RSiCqCrySDXkZ13D6RvIhRu0KB-kbGRgh-g/s4000/20231011_175946.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiF_SbZ3zOERWNB8avptwD0bz8vNUVMvyvr4umUDuBSdHKtToe3n7H6G6Ewmhfss1qEqEJYPsfA3DlkXTDCAkJF-PIYxgk7YyV6obDsU2p3tGKwaYtJW9_vXT3PqC1sF0w_ayvlyBCA9oRdTNU7WrIdaP84RSiCqCrySDXkZ13D6RvIhRu0KB-kbGRgh-g/s320/20231011_175946.jpg" width="320" /></a></div><br /><p>Kivenheiton päässä kotoa oleva rantamökki on ollut Maajussin pitkäaikainen haave. Kyllähän minullekin uimapaikka kelpasi ja kun kävimme tutustumassa Ylätupaan henki vanhasta rakennuksesta rauha ja tuli olo, että täällä meidän pitääkin olla</p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj5mTsX6CSNzRqEZWUXzKCegmq45UpHCxiEgS470X6YYuTtnQrZ3cwAp8XyU27l3YolFhhy1Xv2qOAc6flxQC3Jj6_d-qYM11QdzCgp_EeP6JRqdh__9gZYb52PRqhELmORsNflIZLca15wxrEhPNJJpjMqkdMjFPL3JFHOGV5tq27Zyydo-_giB2GY3DY/s1315/img_1_1697038402188.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1315" data-original-width="1070" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj5mTsX6CSNzRqEZWUXzKCegmq45UpHCxiEgS470X6YYuTtnQrZ3cwAp8XyU27l3YolFhhy1Xv2qOAc6flxQC3Jj6_d-qYM11QdzCgp_EeP6JRqdh__9gZYb52PRqhELmORsNflIZLca15wxrEhPNJJpjMqkdMjFPL3JFHOGV5tq27Zyydo-_giB2GY3DY/s320/img_1_1697038402188.jpg" width="260" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Niin kaupat syntyivät ja Ylätupa lisukkeineen oli meidän 💝 tai no, virallisesti tietenkin Maajussin. </div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Varsinkin keväänä jolloin Maajussi maakaupat teki Hanis-biitsi oli todella tärkeä pään kasassa pysymisessä! Silloin olin isompien lasten ryhmässä ja siellä oli kaikenlaista. Oli suorastaan elintärkeää, että pääsin iltaisin uimaan ja tuijottelemaan tyhjyyteen ilman, että kukaan tarvitsi minua. Ja mikäpä näitä maisemia on tuijotellessa 😍</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhfuckhDcoFxCudOqL_fHGp77lox_GLulOtChdqGWgMfwsae7EHBj0ApYyt-lcuycwXskQoqIRqCxV3xMZFSsed3NDD8U_WQ03iOqqB-krRQoSGM2S0H81KT4if7aLl_g12NYck0kGB7ZbvYfCF5Dya5ioMrPaSRkyYQ5DYyR6bwsVcsWpV1kysdUle3Q0/s4000/20230826_193358.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhfuckhDcoFxCudOqL_fHGp77lox_GLulOtChdqGWgMfwsae7EHBj0ApYyt-lcuycwXskQoqIRqCxV3xMZFSsed3NDD8U_WQ03iOqqB-krRQoSGM2S0H81KT4if7aLl_g12NYck0kGB7ZbvYfCF5Dya5ioMrPaSRkyYQ5DYyR6bwsVcsWpV1kysdUle3Q0/s320/20230826_193358.jpg" width="320" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Vaikka nyt asiat työn suhteen ovatkin ryhmän vaihdon jälkeen huomattavasti paremmin on Biitsi edelleen sielunmaisemani ja sinne rynnistän heti, kun se vain keväällä on mahdollista ja rantasaunakautta jatketaan niin pitkälle kuin vain säät syksyllä sallivat. Hanis-Biitsillä tätäkin nyt naputtelen lämpenevän kaminan naksuessa taustalla ja kiukaan lämmetessä seinän takana. Kullan huuhdontaan päästään, kunhan Maajussi iltatöiltä palajaa ja taidanpa Keiteleen aaltoihin myös pulahtaa illan aikana. Mutta nyt höpinät seis ja lisää puita kiukaan alle!</div><p><br /></p>Reppanainenhttp://www.blogger.com/profile/05860539755737868942noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-6887131813927287701.post-36224904149442192132023-10-06T21:13:00.001+03:002023-10-06T21:15:40.877+03:00Terve poika<p> Tänään tehtiin porukalla roadtrip noin 90km:n päähän Äänekoskelle Hiskinmäen eläinsairaalaan.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgitDp4P1-kpW8J3UF8sQASpiNxFYhHE4T4r_mh4W0CV_wSNbSEHpzC1WXjjcvfyh9uAavEoyihAUf793oTqspPm_GmB_pxGxB3wvxf6VBAnERZ1W5PgcjqlCkDUN-90CFOUJZAtk5AMKCKQgY-xQ8Y8prIaVENJTZDOZ68oyWhFAXN93gX3JLUUjVgolY/s4000/20231006_123538.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4000" data-original-width="3000" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgitDp4P1-kpW8J3UF8sQASpiNxFYhHE4T4r_mh4W0CV_wSNbSEHpzC1WXjjcvfyh9uAavEoyihAUf793oTqspPm_GmB_pxGxB3wvxf6VBAnERZ1W5PgcjqlCkDUN-90CFOUJZAtk5AMKCKQgY-xQ8Y8prIaVENJTZDOZ68oyWhFAXN93gX3JLUUjVgolY/s320/20231006_123538.jpg" width="240" /></a></div><br /><p>Rajaseudun uusin tulokas Rölli käväisi sydäntutkimuksissa. </p><p><br /></p><p>Maaliskuun alussa pitkäaikainen kumppanimme Impi-neiti kirjaimellisesti kuihtui pois. Kilpirauhasen liikatoiminta vei muutenkin hoikan kissavanhuksen luurangon laihaksi eikä tehtävissä ollut kuin se suurin rakkauden teko. Oli aika päästää Impi sateenkaarisillalle. Suru oli suuri ja pitkän aikaa töistä tullessa odotin näkeväni korituolissa nukkujan- välillä tuntui kuin siinä olisi pieni hahmo ollutkin 💜</p><p><br /></p><p>Impi oli puolivillistä pihakissan pennusta vähin erin kesytetty ja ainakin minulle oli selvää, että jos uusi kissa taloon otetaan se on rescue-taustainen.</p><p>Rajaseutu nyt vain on ihan hippurippusen syrjässä löytöeläintaloista ja ensikodeista. Sekä Kuopioon että Jyväskylään on noin 100km. Siitä huolimatta kesäkuussa näytti lupaavalta! Jyväskylässä olisi ollut pentukaksikko, joka mielestäni enteellisesti oli syntynyt Impin kuolinpäivänä. Valitettavasti kahdesta finaaliin valitusta kotiehdokkaasta me olimme se, joka jäi lehdelle soittelemaan. Uskoin silti, että jossain vielä on se meille tarkoitettu kissa.</p><p>Heinäkuun lopulla Maajussin nuoruuden ystävän vaimo kysäisi, josko meille kelpaisi liioista kissakavereista ahdistuva ikäneito? Lyhyen harkinnan jälkeen luvattiin neito ottaa, mutta muutaman päivän kuluttua hän tarjosikin heidän navettakissaansa. Suloinen kuin mikä, mutta hirveän pahapäinen muiden urosten seurassa. Seurasi ankaraa pohdintaa useampi päivä. Toisaalta, mutta sitten taas toisaalta... sydämeni sykkii kuitenkin isoille pojille ja navettakissan tiesin kunnon äijäksi! Olinhan välillä ollut Maajussin mukana kissanruokintakeikoilla talonväen ollessa reissussa. Tiesin myös kissan olevan yltiöystävällinen, joten kyllä kiitos! Me otetaan Rölli-herra 💝</p><p><br /></p><p>Elokuun alussa Rölli sitten pakkasi raapimispuunsa mukaan ja muutti viiden kilometrin takaa maakuntarajan tälle puolen.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjncq7eIdzUkL0TaBtGBDb5B_SdaJoFDAeFMGTZWtsLz2T9aItNqDmfqGOmVxlzM7AFsHEhEAHygdm7JwDNXukBbkLbcdh2mQ6yaTY-Sh7iOupRXwll4AQaEWBASmu8hI9kquOskSwTwcAWMvzSJC5tjBdFVoTyMVuscLJLClEK8MPuXhFNCLRXkrsLziM/s2782/20230910_105506.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2644" data-original-width="2782" height="304" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjncq7eIdzUkL0TaBtGBDb5B_SdaJoFDAeFMGTZWtsLz2T9aItNqDmfqGOmVxlzM7AFsHEhEAHygdm7JwDNXukBbkLbcdh2mQ6yaTY-Sh7iOupRXwll4AQaEWBASmu8hI9kquOskSwTwcAWMvzSJC5tjBdFVoTyMVuscLJLClEK8MPuXhFNCLRXkrsLziM/s320/20230910_105506.jpg" width="320" /></a></div><br /><p>Uuteen kotiin sopeutuminen sujui kuin tanssi ja yhteiselo lähti täydellisesti käyntiin. Koska herran tausta oli kauniisti sanottuna epämääräinen oli aiheellista käydä terveystarkastuksessa ja päivittämässä rokutukset ajan tasalle. Sillä kertaa ei mitään löytynytkään, mutta tehosterokotus-reissulla kuului voimakas sivuääni sydämestä. Sitä sitten ajeltiin tänään ultramaan.</p><p>Jälleen kerran saatiin kehuja käytöksestä! Pientä kiroilua lukuun ottamatta Rölli jaksoi tutkimukset hienosti! Röntgenissä saatiin kehuja molemmat 😃 hoitaja arveli minun olleen aiemminkin avustamassa röntgenkuvissa. Ei, en ole ollut, rakastan vain katsoa eläinlääkäriohjelmia.</p><p>Tutkimuksissa ei onneksi mitään hälyttävää löytynyt. Terve poika- toistaiseksi. Sydämen seinämän paksuus oli normaalin ylärajoilla, joten sitä pitää seurata. Kun kuitenkaan ei mitään oireita ole, edes mitään lääkitystä ei tarvita. </p><p>Sen verran jännittävä reissu oli, että loppupäivä on mennyt vähän kaikilla voimia keräillessä ja herkutellessa. Herkut olemme kyllä nyt ansainneet!</p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"> </div><br /><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p>Reppanainenhttp://www.blogger.com/profile/05860539755737868942noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-6887131813927287701.post-10827000952038996422023-10-05T12:31:00.001+03:002023-10-05T12:31:40.262+03:00I'll be back...<p> ...ainakin luulisin niin. Keväällä laitoin facebookiin kuvan lukemastani kirjasta ja yksi kommentoijista kysyi onko minulla blogia. Vastasin ettei enää, mutta ajatus jäi hautumaan ja kun kirjastosta viime viikolla tarttui mukaan kirja, jonka päähenkilö bloggaa, tuli blogia ja blogimaailmaa suoranainen ikävä! Joten täällä ollaan 🥰 </p><p>Edellinen postaus on viiden vuoden takaa. Mikä on tässä välissä muuttunut? No ainakin paino (ylöspäin) ja nimettömään on tullut yksi sormus lisää. Mennä rytkäytettiin Maajussin kanssa naimisiin helmikuussa seurakunnan hääyö-tempauksessa. Edelleen työpaikka on päiväkoti ja 1-3vuotiaiden ryhmä. Tällä hetkellä todella nuori porukka! Nuorin hoidettava on 10kk eikä vanhimmatkaan ole lähelläkään kolmea ikävuotta. Ihan parasta porukkaa siis! Vaippaväki on todellakin se "minun juttuni" ❤️ </p><p>Elämä mäen päällä maakuntarajalla kulkee omia uomiaan ja me Maajussin kanssa kellutaan siinä uomassa. Suurta säpinää ei ole, mutta ainakaan minä en tämän vauhdikkaampaa kaipaakaan. Itselle pitää jättää aikaa; neulomiselle, kirjoille ja kahdenkeskiselle yhdessä ololle. Ja ehkäpä nyt jälleen tälle blogille!</p><p><br /></p>Reppanainenhttp://www.blogger.com/profile/05860539755737868942noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-6887131813927287701.post-84559704056174432962018-06-23T12:41:00.000+03:002018-06-23T12:41:04.171+03:00Salaisuuden verho...pysyy edelleen suljettuna! Tämän kertainen SNY-parini onkin tosi salamyhkäinen =) torstaina haetussa kesäkuun sny-paketissa ei nytkään ollut mitään viestiä mukana.<br />
<br />
Kaikkea muuta sen sijaan oli yllin kyllin =)<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg9zArNIH8J-L4s3hqOQtY7QQCJ7GGxlh3JfDl2UggYR1qx3m-GPl9WBfvfvhUPuE0wsDA1w-cr8J6gcmyfxoKm62tUhFDsPwp4FFjdR7ucpCa0NzT_u9Y28YtUjau8pAh5eQNM-Jh41mQ/s1600/20180621_163130.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="900" data-original-width="1600" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg9zArNIH8J-L4s3hqOQtY7QQCJ7GGxlh3JfDl2UggYR1qx3m-GPl9WBfvfvhUPuE0wsDA1w-cr8J6gcmyfxoKm62tUhFDsPwp4FFjdR7ucpCa0NzT_u9Y28YtUjau8pAh5eQNM-Jh41mQ/s400/20180621_163130.jpg" width="400" /></a></div>
Ensimmäisenä huomasin tietenkin tuon ihanan värikkään, mielestäni hieman inka-tyylisen pikkukassin. Se on aivan ihana!! Ja onkin jo päässyt käyttöön "projektipussukkana" kesäneuleelle =) lisäksi löytyi herkkuja, puuvillalankaa, ristikkolehti, teetä, käsirasvaa ja kauniin kesäisiä, todella kauniita serviettejä ❤ varsinkin tuolle käsirasvalle on todella tarvetta. Unohdan aina ostaa sitä.<br />
<br />
Kiitos jälleen kerran aivan ihanasta paketista❤❤❤ ja ehkäpä jonakin päivänä San vielä tietää kuka sinä olet =)<br />
<br />Reppanainenhttp://www.blogger.com/profile/05860539755737868942noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-6887131813927287701.post-14410246457848246432018-06-03T19:09:00.000+03:002018-06-04T10:55:01.237+03:00Raparperitaivas vai mikä se oli?Ei kun sehän olikin pitkästä aikaa sunnuntaikuva-taivas =) vaikka kovasti olen tänään raparperien parissa puuhaillutkin. Näyttää olevan tämä kevät-aika niin hektistä ettei muista kuvia ottaa!<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBo9u4BhzdUxp356glN-igmjlCoKzJQ9h-Dz2AU3X2UvTzQfQZsXnwHMJfJdGTZ2NlRXhh4ZmB6UtgqP2KYLgpA1RhIeeV_5hkvl6E2TgdxHjoWKffv2vL6z3oJez-sqTNH7b70oqS0dI/s1600/20180527_104259.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBo9u4BhzdUxp356glN-igmjlCoKzJQ9h-Dz2AU3X2UvTzQfQZsXnwHMJfJdGTZ2NlRXhh4ZmB6UtgqP2KYLgpA1RhIeeV_5hkvl6E2TgdxHjoWKffv2vL6z3oJez-sqTNH7b70oqS0dI/s400/20180527_104259.jpg" width="225" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Hieman harmittaa, että syreeni, pihlajat ym.juhannuskasvit ovat jo kukassa. Onkohan Juhannuksena enää mitään kukkasia? </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjbJ3StKq0rJEWOoZLDU5-pVz3M8iCwx8kcV6FDhBjURt0RGg95fcrP5WmO6FL4Qss8PEbWHi4BOTYAVkiJxyXFKfYmnYwtoc7SVDRY6SnhLMHI2GuGX8LONM-BHwPppSrREJqBaAmUFWA/s1600/20180527_152746.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="900" data-original-width="1600" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjbJ3StKq0rJEWOoZLDU5-pVz3M8iCwx8kcV6FDhBjURt0RGg95fcrP5WmO6FL4Qss8PEbWHi4BOTYAVkiJxyXFKfYmnYwtoc7SVDRY6SnhLMHI2GuGX8LONM-BHwPppSrREJqBaAmUFWA/s400/20180527_152746.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Puutarhahommani ovat valitettavan vaiheessa. Selkä vaivaa edelleen-välilevyhän se siellä magneettikuviin mukaan kiukuttelee. Ja lisäksi kaipaan multaa-paljon multaa uusien kasvulavojen tekoon. Se multa vain on kunnan jäteasemalla ja Maajussi kesäflunssassa. Eli ei jaksa nyt traktorilla kirkonkylälle asti ajella.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Pitkän tauon takia saatte vielä bonuskuvan ❤</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Maisema meidän rakkaan Onnen Pesän ikkunasta. Olkaa hyvät =)</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhDB61ROlqBKB30VuucgNi0fRoVp_E0EVwhjw1RR5BwB6ZEibcLbsuluIJvUWx-iSzmNaDr4ZXWDh04WptBMX7qVdEmFsODREu7sl_bFdanEzcJXFSXVxnZ51zZH5oJDzloVDEJi6-aqu8/s1600/20180527_095541.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="900" data-original-width="1600" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhDB61ROlqBKB30VuucgNi0fRoVp_E0EVwhjw1RR5BwB6ZEibcLbsuluIJvUWx-iSzmNaDr4ZXWDh04WptBMX7qVdEmFsODREu7sl_bFdanEzcJXFSXVxnZ51zZH5oJDzloVDEJi6-aqu8/s400/20180527_095541.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />Reppanainenhttp://www.blogger.com/profile/05860539755737868942noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-6887131813927287701.post-89377112999146726982018-05-27T20:14:00.000+03:002018-05-27T20:14:55.931+03:00Lopun edelläToukokuussa on jo toisiksi viimeisen SNY-paketin aika. Haikeaa, koska tämä kierros on Heidi-emosen viimeinen vetokierros ja luultavasti myös minä osallistujana pidän taukoa SNY-kierroksista.<br />
<br />
Tekstiviesti-ilmoitus paketista tuli torstai-iltana. Voi epätoivo! Posti menee kiinni klo16.30 ja mun työvuoro perjantaina loppuu 16.30. Eli en ehtisi hakemaan pakettia =(<br />
Viimeinen lapsi haettiinkin jo vartin yli, joten pikanopean kamojen kasaaminen jälkeen syöksyin autoon ja aivan viime minuuteilla kukkakaupan ovesta sisään ❤<br />
<br />
Maltoin mieleni ihailtavan hyvin minuksi ja odotin paketin kanssa kotiin asti. Sitten se olikin kyllä avattava välittömästi!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjCpZJAEOy2KNW9uDg4MrEsvWj_bBdQ1vJo5_px1gcDDHaHt1a3RDHFB8w_49NpNQauY_a3gwGm6_EfQmQJ3VP8ptZccxTPO832YB9P6eakxMfaO6bNWw2PZcHaRJEcdvj4Fju_ti8FhY8/s1600/20180526_202559.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="900" data-original-width="1600" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjCpZJAEOy2KNW9uDg4MrEsvWj_bBdQ1vJo5_px1gcDDHaHt1a3RDHFB8w_49NpNQauY_a3gwGm6_EfQmQJ3VP8ptZccxTPO832YB9P6eakxMfaO6bNWw2PZcHaRJEcdvj4Fju_ti8FhY8/s400/20180526_202559.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Mielenkiintoinen ja kutkuttavan jännittävä paketti! Tuossa kortissa ei nimittäin lue mitään =) parini on todella salaperäinen!</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Kuvasta puuttuu paketissa ollut Pätkis-suklaalevy. Kuumassa autossa siitä oli tullut suklaakastiketta =) levy joutui jääkaappiin kovettumaan. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Kaupunkilanka on minulle uusi tuttavuus. Lanka tuntui ihan kivalle hyppysissä. Mikäli löydän mieleisen ohjeen niin voisin virkata langoista hellehatun. Vilkkaampaa parini minua kyllä taitaa kannustaakin! Jälleen paketista löytyi virkkukoukku. Lisäksi paketista löytyi kukan siemeniä. Mistäpä arvasit, että pidän kehäkukista ❤ </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Jälleen kerran paketti oli mieleinen! Jännityksellä odotan kesäkuuta kun paljastuu kuka sinä olet =)</div>
Reppanainenhttp://www.blogger.com/profile/05860539755737868942noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-6887131813927287701.post-69172118841495074592018-05-07T10:19:00.003+03:002018-05-07T10:19:40.240+03:00Lämpöä ilmassa Eilisen päivän kuvahaasteen kuvat jäivät postaamatta, mutta tässä ne nyt tulevat!<br />
Kun vihdoinkin ulkona tarkeni touhuta, niin käytin tilaisuuden hyväkseni ja puuhailin eilen kevätpuuhia =)<br />
<br />
Kävin siivoamassa haudoiltakin callunat ja havut pois ja hieman haravoin. Aikamoista temppuilua vain oli roskien kottikärryyn saamisen kanssa- kumartuminen kun ei edelleenkään oikein onnistu. Osa haudoista sai myös orvokkiruukut. Harmillisesti vain orvokit loppuivat kesken. Ja oikeastaan ruukutkin.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiIc6kc4MamHi8xgapTDF_aePXMkvKT_cbWz4lzKpQxCDSnTK8LyGmOumK-Thqo8bjS3MCIXTZwKR-Yesffb5vQ0t_KiExtejGYVjbkLtbqrnWSNfeSQzBLt4PJEF9s2zxHONcn4HwUbWc/s1600/20180506_173249.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="900" data-original-width="1600" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiIc6kc4MamHi8xgapTDF_aePXMkvKT_cbWz4lzKpQxCDSnTK8LyGmOumK-Thqo8bjS3MCIXTZwKR-Yesffb5vQ0t_KiExtejGYVjbkLtbqrnWSNfeSQzBLt4PJEF9s2zxHONcn4HwUbWc/s400/20180506_173249.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Niinkuin näkyy myös Maajussin ikkunalla kukkii jo orvokit =) ja Lara Croftia (tuo lava-auto) lukuunottamatta autot ovat saaneet jo kesärenkaat allensa. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhMmZ6rsaWONKM0uHawPcKirpIe-rk0XG1IhFqfnEB0o7xtHpquU3osZWtEyx_pKxa-v1qMoRVHiWUiqCjx6Fpfmk_mMYnPaS7WyvraTW6Nf0b_kFQSLSNhcQ-zuAFyfIDU7LhhwyvcitE/s1600/20180506_131959.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="900" data-original-width="1600" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhMmZ6rsaWONKM0uHawPcKirpIe-rk0XG1IhFqfnEB0o7xtHpquU3osZWtEyx_pKxa-v1qMoRVHiWUiqCjx6Fpfmk_mMYnPaS7WyvraTW6Nf0b_kFQSLSNhcQ-zuAFyfIDU7LhhwyvcitE/s320/20180506_131959.jpg" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Meillä sen sijaan ei edelleenkään voi kuin haaveilla kevättöistä. "Lavatarhassa" seisoo edelleen vesi ja kun äsken tyhjensin hellan alta tuhkat niin nurmikolla kuului lits ja läts kävellessä. Hyvä syy olla haravoimatta =)</div>
<div>
<br /></div>
Reppanainenhttp://www.blogger.com/profile/05860539755737868942noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-6887131813927287701.post-15062546291854617352018-04-29T18:04:00.000+03:002018-04-29T19:14:49.273+03:00PaljaanaMaa nimittäin, kaikkine talven tuomine muutoksineen ja roskineen. Hieman jo varovasti Maajussin kotona haravalla rapsuttelin eilen. Kovin paljoa ei jalka antanut ulkona touhuta ja siitä haravastakin puuttui puolet piikeistä =D samalla sahasin omenapuusta pois haaran, joka on kasvanut vaakatasossa kutakuinkin suoraan rappusten eteen.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiT8z1WHGhgwrnB5gBp6oAmS63bBVOPI3FYn72N3VqxdI-T5FKLznMp0hBSf5Ylcp8XGGDKJEi44b0fj8wg-IiovlXd362E1oe_wLFmbWl3e08DEvgEhjZpo0IBVHT7wRZqmZL17sPKbKA/s1600/20180429_101018.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="900" data-original-width="1600" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiT8z1WHGhgwrnB5gBp6oAmS63bBVOPI3FYn72N3VqxdI-T5FKLznMp0hBSf5Ylcp8XGGDKJEi44b0fj8wg-IiovlXd362E1oe_wLFmbWl3e08DEvgEhjZpo0IBVHT7wRZqmZL17sPKbKA/s400/20180429_101018.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Meillä sen sijaan ei pääse haravahommiin vielä viikkokausiin. Maa on savikkoa, joten pahimmilla paikoilla nurmikolla seisoo vesi. Mutta jos hieman käyttää mielikuvitusta-tai oikeastaan sitä saa käyttää aika paljon- niin tuolla kauimmaisessa kasvilavassa on jo hieman merkkejä talvivalkosipuleiden laihon kärjistä. Kauan olen niitä miettinyt ja viime syksynä vihdoin sain aikaiseksi hommata kynsiä. Toivottavasti ensi syksynä pääsen korjaamaan ikioman valkosipulisadon! Tuskin kynsiin ovat myyrätkään talven mittaan iskeneet- tai mistä sen tietää, vaikka ovat yrittäneet lääkitä myyräkuumetta valkosipulin kynsilläni ;) </div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3ytDhfII00InKumNbEU_jSxPdT4D6Hqdt_Qts3OJRGolMI0LLsoHZnPqzXuAe5K38XgTa-oYY8FNAcD8zYhwkAMZQlzq2OV0yZ6Mp1ECRG-Zt5EnpQ7UzRJ8aPlXeGXvt6MdiWZdCCsc/s1600/20180429_131354.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="900" data-original-width="1600" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3ytDhfII00InKumNbEU_jSxPdT4D6Hqdt_Qts3OJRGolMI0LLsoHZnPqzXuAe5K38XgTa-oYY8FNAcD8zYhwkAMZQlzq2OV0yZ6Mp1ECRG-Zt5EnpQ7UzRJ8aPlXeGXvt6MdiWZdCCsc/s400/20180429_131354.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Ps. Myös "Riippumatossa" saa vierailla ja vaikkapa jättää muistoksi käynnistään sanasen tai pari =) </div>
https://riippumatonselailija.blogspot.fi/?m=1Reppanainenhttp://www.blogger.com/profile/05860539755737868942noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-6887131813927287701.post-71587923028662110612018-04-22T17:39:00.000+03:002018-04-22T17:39:21.095+03:00Vettä kengässä Sunnuntai ja hieman lumettomampien sunnuntai-kuvien aika.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh3Gv7wpbhAVPRQdvd6jmSQ0Hdwl6dLW6aptAMJaUFWdkkVZ-xSh-HJWU0C5yIllL-4FA12HKreiu9rLOAPmpx5kG8Wf3A8SCeC27RkUIzRWzyATGhB91FbZs_nUwx37ipQQ28m0LiIMdE/s1600/20180422_122049.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="900" data-original-width="1600" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh3Gv7wpbhAVPRQdvd6jmSQ0Hdwl6dLW6aptAMJaUFWdkkVZ-xSh-HJWU0C5yIllL-4FA12HKreiu9rLOAPmpx5kG8Wf3A8SCeC27RkUIzRWzyATGhB91FbZs_nUwx37ipQQ28m0LiIMdE/s400/20180422_122049.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
Illalla ulkona käpsehtiessä hylkäsin erään kesähaaveeni mahdottomana. Olin suunnitellut muutamaa mansikkariviä tuohon ikkunan alle, mutta ei siitä taida mitään tulla. Riisi sopisi paremmin savikkoon, jossa seisoo sulamisvedet viikkokausia joka kevät. Tai sitten istutan mansikkaa kohopenkkeihin tai kasvulavoihin. Itse asiassa viime yönä näin unta, jossa Maajussi oli nikkaroinut minulle tuohon kuvan alueelle monta isoa kasvatuslaatikkoa, jotka olivat täynnä multaa =)<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhp-xCs0RRQ3a_9yyeM-OiSJtZ9dsd-oG6j-gB64hDG7xKTvudyZzwpZdqUKa1YMIavqQNsoPc3Tca-jxXwJTOVa5eAVYgW6TrDdebpHkRhwphUQZW1yDNkPa8EiH2tnyRERl9-QLQuHiQ/s1600/20180422_124820.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="900" data-original-width="1600" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhp-xCs0RRQ3a_9yyeM-OiSJtZ9dsd-oG6j-gB64hDG7xKTvudyZzwpZdqUKa1YMIavqQNsoPc3Tca-jxXwJTOVa5eAVYgW6TrDdebpHkRhwphUQZW1yDNkPa8EiH2tnyRERl9-QLQuHiQ/s400/20180422_124820.jpg" width="400" /></a></div>
Mäen päällä oleva Maajussin koti ei näytä yhtä vetiselle kuin meiltä otettu kuva. Autoista voi tosin päätellä sivuteiden kunnon tällä hetkellä =) kura lentää ja pahimmilta paikoilta on jouduttu kiskomaan kiinni jääneitä henkilöautoja ylös. Kelirikko on pahempi kuin vuosikausiin! Tai sitten miesmuisti on hyvin lyhyt =) Reppanainenhttp://www.blogger.com/profile/05860539755737868942noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-6887131813927287701.post-56491517203848204252018-04-21T15:06:00.000+03:002018-04-21T15:06:19.213+03:00Piinaviikon piristysJo aiemmin olen maininnut sitkeästä iskiaksestani, mikä on vaivannut enemmän tai vähemmän koko kevättalven. Vaikka kivut ovat välillä olleetkin ikävät niin taipuisuudessani on tapahtunut parannusta ja olen jo ollut toiveikas paranemiseni suhteen. Kunnes tuli torstaiaamu.<br />
<br />
Lumien alkaessa sulaa on lasten rakastama hämähäkkikeinu noussut pienimpien Nuppusten ulottumattomiin. Keinuminen on kuitenkin kivaa, joten hoitajien apu on tarpeen. Niinpä nostin yhden kaikista pienimmistä ja kevyimmistä lapsista "Hämppikseen" ja tein jonkun kiertoliikkeen jota ei olisi pitänyt. Kipu lonkassa ja jalassa oli hirvittävä! Se työpäivä loppui siihen, kun en päässyt kunnolla edes kävelemään saati sitten kumartumaan.<br />
<br />
Iltapäivällä kipu oli sitten jo sitä luokkaa ettei ollut muuta vaihtoehtoa kuin lähteä päivystykseen naapurikunnan puolelle. Koska istuminen oli täysin mahdotonta, niin matka taittui ambulanssin kyydillä. Elämäni ensimmäistä kertaa muuten!<br />
<br />
Sinnehän minä sitten yöksi jäin Keiteleelle. Sain jopa ihan oman yksiön- luultavasti siksi etten teutaroinnillani häiritse muita =) Kun jokainen pienikin liikahdus sai vinkaisemaan kivusta en olisi kovin hääppöistä huoneseuraa ollut. Vahvoilla kipulääkkeillä olo saatiin vähitellen tasaantumaan ja pääsinkin kotiin eilen iltapäivällä. Tosin Maajussin autoon kiipeäminen laukaisi taas kivun ja Maajussi olikin vähällä jo tehdä u-käännöksen kesken matkan kun naama valkoisena ilmoitin että taidan kohta pyörtyä. Kotiin kuitenkin päästiin, kun laskettiin istuin lähes vaakatasoon.<br />
<br />
Vahvat opiaattipohjaiset kipulääkkkeet tekevät olon tokkuraiseksi ja se ettei pysty edes normaaleihin arkiaskareisiin vetää mielen matalaksi =( tuntuukin että en enää tunne itseäni. En minä ole tämä hitaasti köpöttävä totinen ja hiljainen olento! Siksi puhelimen kilahdus eilen illalla oli kutakuinkin paras ääni maailmassa. Huhtikuun sny-paketti olisi noudettavissa ❤<br />
<br />
Itse en sitä voinut hakea, mutta onneksi on Maajussi ❤❤❤ hän haki paketin minulle töistä tullessa ❤<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgrMVKS7htvE2j4zdfrXd2qB_WuMXolS6Wl4WljPLyBSXZ_KnbabYt4GiFxdIQDzzYceGSBmxV0s_jCqCdxq4iCMUfm9cppGWgrb6oVTgOhVMakUj3hMCmf0W-17tt8VnfULbs4jHEk9t4/s1600/20180421_134857.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="900" data-original-width="1600" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgrMVKS7htvE2j4zdfrXd2qB_WuMXolS6Wl4WljPLyBSXZ_KnbabYt4GiFxdIQDzzYceGSBmxV0s_jCqCdxq4iCMUfm9cppGWgrb6oVTgOhVMakUj3hMCmf0W-17tt8VnfULbs4jHEk9t4/s320/20180421_134857.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
KIITOS!! Tuo kori on ihana! Niin keväinen! Vaatteissa en tuota sävyä käyttäisi, mutta tuohon koriin väri sopii täydellisesti! Ja korille on muutenkin käyttöä. Rakastan sitä! Lisäksi paketista löytyi virkkuukoukku, lankaa, meille ennestään tuntematonta teetä ja suklaata. Tuo tee vaikuttaa makumaailmaltaan kiehtovalta! Sitä maistetaan varmaan jo tänä iltana =) ja suklaan aion myös kohta avata.<br />
Et uskokaan rakas Sny miten sopivaan hetkeen paketin tulo osui ❤ juuri nyt tarvitsin sen tuomaa piristystä varmaan enemmän kuin koskaan ennen! Kiitos ❤Reppanainenhttp://www.blogger.com/profile/05860539755737868942noreply@blogger.com12tag:blogger.com,1999:blog-6887131813927287701.post-5942202712309290082018-04-15T16:43:00.000+03:002018-04-15T16:43:12.135+03:00Kevään merkkejä Parin viikon tauon jälkeen on sunnuntai-kuvien aika. Vihdoinkin on muutakin näytettävää kuin pelkkää lunta =) kevät on menneen viikon aikana tullut kohisten tänne savoonkin. Onneksi öisin on ollut vielä pakkasta. Se helpottaa hieman kelirikkoa. Melkein jo suunnittelen ottavani Maajussilta traktorin ajo-opetusta! Alkaa pahimmilla paikoilla Ooppelista loppua maavara.<br />
<br />
Ensin kuva Maajussin kotoa- ja Maajussista omenapuun haavanhoitopuuhissa. Puutarhapalvelu Pupu &pojat kun ovat hoitaneet rapun pielen onenapuuta valitettavalla innolla pitkin talvea. <br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj1RYExNXCF-FeWlVqpJk5NsRjyBwAP-43ziex-P806ILI3seDGpibTy0kCgs8X9o_5Tw4p6e3sdkkYfS6wpLq32RyUpZLePD5BQarE5m0EFDw6a2pLGhLCPPyIrC06w8r3bvWKlga3lNw/s1600/20180415_113026.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="900" data-original-width="1600" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj1RYExNXCF-FeWlVqpJk5NsRjyBwAP-43ziex-P806ILI3seDGpibTy0kCgs8X9o_5Tw4p6e3sdkkYfS6wpLq32RyUpZLePD5BQarE5m0EFDw6a2pLGhLCPPyIrC06w8r3bvWKlga3lNw/s400/20180415_113026.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Meillä ei kevät ole vielä yhtä pitkällä, mutta kyllä kuvassa jo hieman sulaa maata näkyy.</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgcmkxjHExWxHl6f9njiPiyureAdF_QllWqGDdlCCGOEHXY4PnxsmJR7_g3B1uOSTDUOz-ONMm58TrW4k3czTxPhJ0e54P6PW2CYuVfsbK3iXBZh1HIRhrVyiaBbw9aOVHUQESIXGKu5ws/s1600/20180415_133705.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="900" data-original-width="1600" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgcmkxjHExWxHl6f9njiPiyureAdF_QllWqGDdlCCGOEHXY4PnxsmJR7_g3B1uOSTDUOz-ONMm58TrW4k3czTxPhJ0e54P6PW2CYuVfsbK3iXBZh1HIRhrVyiaBbw9aOVHUQESIXGKu5ws/s400/20180415_133705.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />Reppanainenhttp://www.blogger.com/profile/05860539755737868942noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-6887131813927287701.post-52507821787608906672018-04-04T13:06:00.003+03:002018-04-04T13:06:48.204+03:00Kämmärin kukkatumputEn pidä käsissäni mistään liian kömpelöistä tai "liian" paksuista hansikkaista/rukkasista. Jotkut kankeat nahkarukkaset olisivat kauhistus! Eihän niillä saa otetta mistään!<br />
Niinpä käsissäni on yleensä lapaset keskitalvellakin. Kovilla pakkasilla yksiväriset lapaset vain eivät ole tarpeeksi lämpimät- ja jos laittaa kahdet lapaset päällekkäin niin tuntuma muuttuu taas kömpelöksi. Niinpä olen kaivannut käsiini paksuja kirjoneulelapasia.<br />
<br />
Jouluksi hankin itselleni lahjaksi Lumi Karmitsan Villit vanttuut ja vallattomat villasukat 2- kirjan. Mikään taitava kirjoneuleiden tekijä en ole, joten suurin osa kirjan malleista on taitojeni ulottumattomissa. Enkä toisaalta edes halunnutkaan mitään hirmuisen hienoja lapasia. Töissä hän minä niitä suurimman osan aikaa pitäisin. Ja siellä lapaset joutuvat kovalle kulutukselle ja sietämään lunta, jäätä ja kuraa.<br />
<br />
Oli kirjassa kuitenkin yksi jopa minun taidoilleni sopiva lapasmalli. Kämmärin kukkatumput, jotka esittelytekstin mukaan sopivat myös hieman aloittelevammalle neulojalle. Ensimmäinen lapanen eteni nopeasti peukaloa vaille valmiiksi. Toisenkin sain alkuun. Sitten tuli helmikuu, Muorin kuolema ja sitä seurannut suruaika. Lapanen jäi neulekoriin eikä tarkkaavaisuuteni olisi kyllä kaavion seuraamiseen riittänytkään. Muutaman rivin kyllä yritin Maajussin ollessa reissussa.<br />
<br />
Mutta kaikelle on aikansa. Pari viikkoa sitten innostuin uudelleen. Tein toisenkin lapasen valmiiksi ja aloitin peukaloa. Mutta himputti vie! VÄÄRÄÄ PEUKALOA! Kummallekin lapaselle on oma kaavio ja tietenkin aloin neulomaan väärää kaaviota. Purkaa en viitsinyt, mutta kun virheen tiesin niin neulomisesta meni maku =( ja taas työ jäi marinoitumaan korin pohjalle.<br />
<br />
Koska kevät on jo nurkan takana niin nyt pääsiäispyhinä pakotin itseni jälleen neulekoriin ääreen ja tartuin käsiksi peukaloihin. Eihän siinä loppujen lopuksi edes kauan mennyt! Ja siinä ne nyt olivat, lapaset elämäni ensimmäisellä kirjoneulepeukalolla. Lankana minulla oli Seiskaveikka ja puikkoina nro4. Kirjoneulekäsialani kun on toivottoman napakkaa!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJRE1fy40RizcTXglz24MS6awBsfJz3QWEh8U51sR5QX0Zgcopv_h7RbZbo64P_oqukxS22ymjXfyZCtjLyNN9NnwDkMmYpfCurnY1zo16sivPzPxD_I-b3LScJ9lFvbA4gSe55CmsSXU/s1600/20180402_202100.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="900" data-original-width="1600" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJRE1fy40RizcTXglz24MS6awBsfJz3QWEh8U51sR5QX0Zgcopv_h7RbZbo64P_oqukxS22ymjXfyZCtjLyNN9NnwDkMmYpfCurnY1zo16sivPzPxD_I-b3LScJ9lFvbA4gSe55CmsSXU/s400/20180402_202100.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Parilla kohtaa kyllä olen huomannut virheen, mutta olkoon. Kyllä lapaset asiansa ajaa. Kevään nuoskalumessa kuviot kuitenkin käyvät suttuisen näköisiksi. Silloin kukaan ei ainakaan huomaa onko jokaisen kukan terälehti aivan saman näköinen =)</div>
<br />Reppanainenhttp://www.blogger.com/profile/05860539755737868942noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-6887131813927287701.post-48662383926785448702018-04-03T17:51:00.001+03:002018-04-03T17:51:22.191+03:00Riippumaton selailijaVoi Pöllönen minkä teit! Niinhän sitä piti olla sen verran yllytyshullu, että nyt on sitten kaksi blogia. Tervetuloa vierailulle myös kirjojen pariin eli köllöttelemään kanssani <a href="https://riippumatonselailija.blogspot.fi/">riippumattoon</a> =)<br />
<br />
Nimi tulee siitä, että aiemmin monena kesänä lukupaikkani oli riippumatto. Viime vuosina ei riippumattoa ole tullut ripustettua. mökille sellaisesta kovasti haaveilisin, mutta siellä ei ole sopivia puita mihin sen saisi ripustettua. Pitänee jatkaa kinuamista, josko Maajussi kyllästyisi ja tekisi minulle telineen - tai teettäisi sen jollakulla muulla.<br />
Kovin säännöllisiä päivityksiä en lupaa, mutta parhaani yritän. Ja ehkäpä uuden blogin myötä saan jälleen uuden innon bloggaamiseen!<br />
Mutta nyt fysioterapeutin "pahoinpitelemä" koipeni vaatii liikettä niveliin, joten lähden kiipeämään tiskivuorelle, käväiskää te sillävälin Riippumatossa, vaikkei siellä vielä yhtään kirjaesittelyä olekaan!Reppanainenhttp://www.blogger.com/profile/05860539755737868942noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-6887131813927287701.post-43380510612606884782018-04-03T09:42:00.000+03:002018-04-03T09:42:27.918+03:00KuutamokävelylläPääsiäisenä jäi sunnuntaikuvat ottamatta- ihan tarkoituksella. Edelleenkään ei ulkona ole muutosta tapahtunut, ainakaan keväisemmäksi suuntaan. Tälläkin hetkellä sataa lunta.<br />
Tuiskun keskellä on hyvä fiilistellä leivinuunin lämmössä kiirastorstai-iltaa ja palauttaa mieliin nuotion rätinä ja käristyvän makkaran tuoksu.<br />
<br />
Kylätoimikunnallamme on ollut tapana järjestää kevättalvisin joku yhteistapahtuma. Välillä se on ollut uinti/keilausreissu tai konserttimatka, välillä ulkoilmatapahtuma. Tänä vuonna se oli Kuutamokävely Keitele-järven jäällä.<br />
<br />
Ajankohdaksi valikoitui kiirastorstai, koska silloin ei ole mahdollisilla nuoremmilla osallistujillakaan kiirettä nukkumaan koulun takia. Tosin aivan niin nuoria osallistujia ei tällä kertaa ollutkaan mukana vaan ihan aikuisvoimin tarvottiin eteenpäin =)<br />
<br />
Kun tapahtumasta sovittiin aiemmin talvella olin innoissani- torstaina sitten vähän vähemmän. Töistä tullessa olin noutanut postista itselleni 600 sivua pääsiäislukemista, joka lauleli seireenilaulua tuvan sivustavedettävän kannella. Ja se toinen ja vahvempi innon latistaja; Iskias =( viime viikot olen kipuillut enemmän tai vähemmän oikean koipeni kanssa. Viime torstaina enemmän, joten en ollut ollenkaan varma miten tulisin jäällä pärjäämään. Pihassa sovittiinkin Maajussin kanssa, että lähdetään kesken pois mikäli olo muuttuu liian hankalaksi.<br />
<br />
Kun tärkeimmät kuulumiset oli päivitetty ja porukka kasassa lähdimme Harinkaan laiturin viereltä jäälle kohti noin kilometrin päässä olevaa kummelia. Kovin hyvin ei moottorikelkan jälki meitä kestänyt ja ensimmäiset sadat metrit tuntuivatkin hankalilta. Mutta kun on tarpeeksi pahaa sisua niin eihän se luonto antanut kääntyä takaisin ja kun vain sitkeästi jatkoin eteenpäin niin jalkakin vertyi ja olo parani. Välillä täytyi vain pysähtyä kuvaamaan upeaa maaliskuista auringonlaskua!<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhwUZutRcaqGfX9rOP67A3shA04iC27gub_UX6wsthxqV6t1nK8XD3UcQFJMEJCZfVrcnGBlZaQgWehCexwRlYswwDaMJJ76l86fntXhIXHx4KBttn7ayF2goSRa37P9VCI0tQ8LJ9FH-E/s1600/20180329_201110.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="900" data-original-width="1600" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhwUZutRcaqGfX9rOP67A3shA04iC27gub_UX6wsthxqV6t1nK8XD3UcQFJMEJCZfVrcnGBlZaQgWehCexwRlYswwDaMJJ76l86fntXhIXHx4KBttn7ayF2goSRa37P9VCI0tQ8LJ9FH-E/s400/20180329_201110.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
<br />
Kummelille päästyä pysähdyttiin vetämään henkeä ja osa porukasta muisteli nuoruuttaan 60-70luvuilla, jolloin kyseinen niemi oli kylän nuorten kokoontumispaikka. Juhannukseksi telttapaikka oli kuulema pitänyt varata jo monta päivää ennen mikäli mieli teltan pystyttää! Kukaan porukasta ei ollut tainnut kokea sisävesilaiva-aikaa mutta sitäkin muisteltiin ja laivareittejä mietittiin. Voi miten ihanaa olisi vieläkin päästä järveä pitkin laivalla Viitasaarelle! Sen ajan olisin halunnut kokea ❤<br />
<br />
Hetken huokaisun jälkeen lähdettiin kävelemään takaisin päin ja täytyy myöntää, että loppumatkasta alkoi jo tassu painamaan. Sen verran raskasta upottavalla hangella käveleminen oli.<br />
<br />
Onneksi rannalla odottivat muutamat nuotiota pitämään jääneet vanhemmat kyläläiset ja pannullinen kuumaa nuotiokahvia vastapaistettujen munkkien kera. Nuotion vieressä seisoi myös uljaassa rivissä pitkiä juuri vuoltuja makkaratikkuja ja korillinen makkarapaketteja. Hämärtyvässä illassa kuului puheensorina ja nuotiopuiden risahtelu, mutta kovin kauaa ei viheliäinen koipeni antanut meidän iltaa viettää rannalla, vaan olimme ensimmäisten joukossa, jotka toivottelivat hyvää pääsiäistä. Ja kotona heti kirjan pariin... vatsallaan sängyssä köllöttely kun ei tee kipeää.Reppanainenhttp://www.blogger.com/profile/05860539755737868942noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-6887131813927287701.post-6588090968168977782018-03-25T18:07:00.003+03:002018-03-25T18:07:54.198+03:00Lisää luntaOn jälleen aika sunnuntai-kuvien =) mietin kyllä josko jättäisin viikon tai pari väliin? Kun ei näissä kuvissa edelleenkään kevään edistymistä näy. Päinvastoin! Lunta on jälleen enemmän kuin viime sunnuntaina otetuissa kuvissa. Mutta eikös sitä sanota, että uusi lumi on vanhan surma. Joten vapiskaa kinokset! Aikanne koettaa vielä!<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg86W2ugisr-njuhdlmiJcCAEw55uzzFk06AHELuodhDZx2OSiB4ILdqYq5Gl-sbX-tTzM_181dy9F5DrxSIIajji2HR5EiQfxtuCSa83rg0N0ZDV_jCv7KjheFOJGepJDevbCmeATStOE/s1600/20180325_144944.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="900" data-original-width="1600" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg86W2ugisr-njuhdlmiJcCAEw55uzzFk06AHELuodhDZx2OSiB4ILdqYq5Gl-sbX-tTzM_181dy9F5DrxSIIajji2HR5EiQfxtuCSa83rg0N0ZDV_jCv7KjheFOJGepJDevbCmeATStOE/s400/20180325_144944.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhhB6KJOTioGNePGX-YDrKh-PUVSs46LQP0i3Q4jhZZoa56_hgIHI5j_54OA81nDNXLdfgJnsSAA7AF-1-auK3VP8o3TBuQGhY1-O7dBi5NtrY6JezLW7vUKj8OvmLQdrSUSiCJVXTXtKU/s1600/20180325_161326.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="900" data-original-width="1600" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhhB6KJOTioGNePGX-YDrKh-PUVSs46LQP0i3Q4jhZZoa56_hgIHI5j_54OA81nDNXLdfgJnsSAA7AF-1-auK3VP8o3TBuQGhY1-O7dBi5NtrY6JezLW7vUKj8OvmLQdrSUSiCJVXTXtKU/s400/20180325_161326.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
<br />Reppanainenhttp://www.blogger.com/profile/05860539755737868942noreply@blogger.com1