sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Ulkoilua

Ulkona on kevät! Olette ehkä sen huomanneetkin? Kevään tulon kunniaksi meidän kylällä oli tänään hiihto/ulkoilutapahtuma. Järjestäjinä yhdessä Nuorisoseura ja kylätoimikunta. Kun ei väkeä niin hirveästi ole niin tapahtumat on järkevintä järjestää yhdessä. Siellä mukana puuhastelemassa olin myös minä ja siellä missä minä niin siellä myös Maajussi <3


Suurin kiitos päivän onnistumisesta menee latujen kunnossapitäjälle ja nuorisoseuran pihan auraajalle, KIITOS!!  Maajussin tehtävänä oli tehdä makkaratikut ja sytyttää nuotio, minä puolestani hommasin makkarat ja mehut. Kahvi-osaston hoitelivat puolestaan nuoriso-seuralaiset, mistä kiitos heille!

Aina kun jotain yhteistä kivaa järjestetään niin osallistujien lukumäärä on oma jännityksen aiheensa. Joskus paikalla on ollut hät'hätiin kylätoimikunta... Tänään onneksi aurinko paistoi ja porukkaa ilmestyi paikalle todella  mukavasti- noin 40 ihmistä ja yksi dalmatialainen. Jutusteltiin mukavia, syötiin makkaraa ja pullaa ja nautittiin päivästä.

 Kivaa, leppoisaa "matalan kynnyksen" toimintaa. Paikalle sai tulla miten halusi, hiihtäen, kävellen tai vaikkapa potkukelkalla. Itse hoitelin ulkoiluosuuden tapahtuman jälkeen kävelemällä kotiin vajaan seitsemän kilometrin päähän.

Ihana oli huomata, etteä ihmisiltä löytyy yhteisöllisyyttä ja  halua olla mukana yhteiseksi iloksi järjestetyssä tapahtumassa <3 Ensi talvena uudestaan! ... Ja koetetaan keksiä jotain pientä kivaa jo ennen uuden talven tuloakin..

perjantai 8. maaliskuuta 2013

Itellan mielipide kuntaliitoksiin?

Eilen sain sny-emolta pakettikoodin maaliskuun paketista. Pienen takkuamisen jälkeen Itellan nettisivu suostui näyttämään missä paketti majaili sillä hetkellä - "Valmiina luovutettavaksi paikassa Karttula 72100". Sillä hetkellä en lukemaani tajunnut, mutta sängyssä unta odotellessa sisäistin mikä virhe tekstissä piileksi. Paketti oli Karttulassa ja valmiina luovutettavaksi?! Mitä hittoa!!!

Paketilla ei pitäisi olla mitään asiaa Karttulaan ja vielä vähemmän sen kuuluisi jäädä sinne odottelemaan hakijaansa... Tosin ihan pienen hetken ehdin miettiä onko paikkakunnan asiamiesposti salanpäiten lopettanut kuun vaihteessa toimintansa =O  mutta ei nyt sentään. Päätin kuitenkin odottaa aamuun, ehkä paketti kulkisi aamun pakettikyydissä loput Kuopio-Vesanto-tiestä.

Aamupäivä meni lämmityspuita kellariin mättäessä, mutta kun Maajussin kotona avasin tietokoneen niin toivottua muutosta paketin olinpaikassa ei ollut tapahtunut. Voi itku!!! Ihana rakas ukkoseni teki hieman etsivän hommia ja selvitti Karttulan asiamiespostin puhelinnumeron. Paketti seuralaisineen oli kyllä käynyt Karttulassa, mutta palannut jo eilen ilta-autossa takaisin Kuopioon. Tänään, viimeistään illan pakettikuormassa sen pitäisi olla Vesannolla. Niin mutta kun... kauppa-asioille oli pikkuisen pakko lähteä jo ennen iltapäivää, eikä kahta kertaa samana päivänä viitsi ajaa kahdenkymmenen kilometrin päähän postiin. Olin murheen murtama =(

Kaupalle ajelimme kodin kautta, koska puukuormassa ja kellarissa piehtaroiminen ei varsinaisesti kaunista fleecetakkia. Oli pakko vaihtaa siistimpi takki. Samalla tietenkin vilkaisin postin, koska odottelen lankatilausta... ja mitä pöydältä löytyikään! Pullean pehmeä kirjekuori, jonka lähettäjän kohdalla luki Sny-emon nimi =)  Ihanainen postitäti oli tuonut eksyksissä harhailleen pakettiparan postilaatikkoon saakka. JIPII!

Sisältä löytyi keväisen värinen Novita Usva-kerä, kaksi kerää Lana Grossa-lankaa, hauska Myy-tiskirätti, suklaarakeita pääsiäisen väreissä ja lakukiekkoja.

Sekä lahjapaketti, joka ei valitettavasti pysynyt kiinni kuvaukseen asti. Puolustukseksi on kyllä sanottava, että synttärit olivat jo eilen =) Paketista löytyi Knit Pron sukkapuikot sekä Pieni potenssipuoti-pokkari.


Tuo Potenssipuoti on aivan valloittava kirja! Sain sen lainaan serkultani muutama viikko sitten ja olen lukemassa sitä parhaillaan. Ihanaa, että minulla on nyt oma kirja, johon voin palata uudemman kerran, Kiitos SNY!

Paketti oli kokonaisuutena taas ihanuuksia täynnä, Minä kumarran ja pokkaan kiitokseksi! Ja ei SNYppyläiseni, en usko että ihan hevillä kyllästyn punaisen sävyihin =)






torstai 7. maaliskuuta 2013

Lankaa liiteristä

Eilen töistä kotiuduttuani epäilin jo hetken järkeäni. Suunnittelin männä viikonloppuna lankatilausta maaliskuun SNY-pakettia varten. Klikkasin itseni Lankaliiterin sivuille, mutta ne olivat Helsingin käsityömessujen takia väliaikaisesti suljettu. En siis saanut tehtyä sieltä tilausta. Mutta siitä huolimatta tuvan pöydällä nakotti Lankaliiterin kirjekuori!
Hetihän se tietenkin piti repiä auki mysteerin selvittämiseksi. Sisältä paljastui kaksi kerää jumalaisen pehmeää Lang yarns Jawoll-lankaa neljä silmukkamerkkiä, huovutettu avaimenperä- ja kirje jossa kerrottiin minun saaneen SNY-kierroksen helmikuun porkkanapalkinnon =)) KIITOS!!!
Tuo lanka on kyllä aivan ihanan tuntuista! Vyyhtien sisällä on lisäksi nyttönen vahvikelankaa sukan kantapäille. tuo väri vain on hieman... Koolattava. En oikein ole tottunut käyttämään valkoista, mutta ei se haittaa! Olenkin kaivannut lankaa, jonka kanssa pääsen läträämään ja imppaamaan mehujauheiden äkkimakeaa tuoksua!

PS: Kiitos Sny-ihanuus @-kortista <3  Hauskoja lapasia kuvan täydeltä =)  postaan syntymäpäivästäni sitten enemmän, kun näen mitä viikonloppu tuo tullessaan ;) Maajussi on kiherrellyt siihen malliin viime päivät, että odotan mielenkiinnolla mitä kaikkea hän on keksinyt.

sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Pupu kulkee palmikoissa

Tilasin syksyllä Novitan postikuluttoman viikonlopun aikana itselleni Jussipussin, jossa on 4 kerää Jussi-lankaa. Värit ovat yllätys. Minun pussissani oli 2 kerää harmaata ja 2 kerää marjapuuron punaista Jussia. Harmaasta piti tuleman uudet kirkonkyläsukat Maajussille. Ohjekin oli jo mietittynä- Kalajokisukat.

Itsenäisyyspäivän tienoilla sukkia aloittelin. Kalajoki-sukathan ovat sitä jokikohtaa lukuunottamatta sileää neulosta ja sileä neule väljempää kuin joustinneule. Niinpä Kalajoesta tuli enemmänkin pohjanlahti- jopa minun piukeantiukkuvalla neulekäsialallani. Siispä jälleen kerran purkuun. Kuulostaako tutulle? En näemmä osaa tehdä mitään kerralla loppuun, vaan aina puraisee purkoosi =O

Uutta mallia mietin pitkään ja hartaasti ja kuinka ollakaan silmäni osuivat siihen toiseen puoleen Jussipussia. JOOO, kuviosukat! Sellaisia ei Maajussilla olekaan. Toivoa täynnä ja omiin kykyihini luottaen aloin puikittaa kuvioita. MUTTA taas purettiin... haalean punainen ja harmaa olivatkin aivan liian lähellä toisiaan ja kuvio katosi taustan harmauteen. Kaksi purkukertaa takana, PLÄÄH! Sitten mietittiin entistä tarkemmin, selattiin erilaisia neulekirjoja ja -lehtiä ja mietittiin lisää.

Jouluaattona näin sitten valon. Sukista piti tuleman palmikkosukat Novitan sukkalehdestä mallia B. Neulomalla mallikaavion kaksi kertaa sain varren täydeltä palmikoita. Terään tuli sitten kaavio yhden kerran.Yhden sukan neuloin nopeasti ja toistakin kantapäähän asti. Sitten tuli uusi vuosi ja uudet innostuksen aiheet. Sukat kyllä muistuttelivat itsestään, joka kerta kun kuljin neulevakan ohi ja huono omatunto kasvoi päivä päivältä. Tällä viikolla sukkien huuto alkoi olla niin äänekästä, että siihen oli pakko reagoida. Tämän päivän olenkin istunut pehmoisella pyrstölläni hyvin tiiviisti ja lopputulos on sitten tässä!

Kaaviossa on pikkupalmikoita ja sitten yksi leveämpi, joten tein oikean jalan sukan peilikuvaksi saadakseni isomman palmikon jalan ulkosyrjälle. Siinäpä sitä sitten olikin skarppaaminen, että muistin lukea kaaviota vasemmalta oikealle eikä oikealta vasemmalle. Varsinkin kun terässä kuvio alkoi kaavion keskivaiheelta!
Yhtään kertaa en silti joutunut ottamaan uusiksi ja ukko-kulta on hyvin onnessaan tällä hetkellä upouudet sukat pikkujaloissaan <3 ja onnellinen mies on se pääasia, joten loppu hyvin, kaikki hyvin!

Tunnustuksia

Sain Kvaakkulilta tunnustuksen!


 Kiitos! Nämä ovat aina kivoja =)
Tunnustuksen saajan pitää siis kopioida tuo ylläoleva kuva blogiinsa, kertoa itsestään kahdeksan asiaa ja jakaa tunnustus eteenpäin uusille kahdeksalle ihmiselle.
Hmmmm... mietitäänpäs hetki...

1: Olen hieman takakireä ihminen ja asioiden ennalta murehtija. Viime kuukausien aikana olen koettanut aivan tietoisesti opetella rennompaa elämän asennetta ja POSITIIVISUUTTA.

2: Nuorempana olin aivan tuskastuttavan ujo ja arka. Oikeastaan reipastumiseni alkoi vasta äidin kuoleman jälkeen. Kai se on niin, että vasta silloin se napanuora katkesi lopullisesti ja oli pakko alkaa seisomaan omilla jaloillaan.

3: Yksi elämäni parhaista päätöksistä oli vaihtaa ammattia vuonna 2010 ja palata takaisin lapsityöhön.

4: Maajussin tapaaminen mullisti elämäni täysin ja hänen myötään olen oppinut päästämään ihmiset lähemmäksi itseäni ja tullut pehmeämmäksi. Tosin jäävuoren sulamisen myötä myös möröt ovat päässeet mellastamaan aikaisempaa enemmän.

5: Minussa on hiven maailmanparantajaa. Ostan luomua ja reilun kaupan tuotteita ja kaikenlaisia "projektituotteita" joiden tuotolla tuetaan sitä tai tätä ihmisryhmää.

6: Tahtoisin läheisilläni olevan hyvä olla ja yritän välillä liikaakin tasoittaa ihmisten tietä.

7. Olen maalaistyttö sataprosenttisesti! Tarvitsen tilaa hengittää ja puita ympärilleni. Kaupungissa en osaisi asua.

8: Parhaiten viihdyn lasten ja vanhusten seurassa. Oman ikäisteni kanssa olen hieman hukassa, enkä osaa puhua mitään...

Aika monella tämäkin tunnustus jo taitaa olla. Äkkivilkaisulla en sitä kuitenkaan löytänyt heidän blogeistaan:

neulajavasara

kristiinannäpertelyt

äitivaimo

Missluck

Minnaorvokki

Olganpuuhat

Ceraci

Reddragon