sunnuntai 29. toukokuuta 2011

Kurpan perhe

Niin kuin olen aikaisemminkin kertonut niin Maajussini ostaessa Pesän mökki oli aika karussa kunnossa. Lähinnä miesväen käytössä olleessa mökissä eivät paljon ruusukuosit kukkineet. Vähitellen, käytettävissä olevan ajan ja rahatilanteen ehdoilla, olen muokannut paikkoja mieleni mukaiseksi. Osittain puuhastelussa on kyseessä kivikaudelta periytyvä tarve merkata reviirinsä   ;-P   MINÄ olen valinnut ja ripustanut nuo verhot, tämä paikka (ja varsinkin siellä majaileva uros) on MINUN... 
Ikkunalautoja "koristaneet" parhaat päivänsä nähneet muovikukat ovat hiertäneet silmiäni oikeastaan koko ajan, mutta laiskanpulskeana savolaisena en ole asialle huokailua ja valitusta kummempaa tehnyt   :-D  Talvella tulin kuitenkin Maajussille luvanneeksi ompelevani ikkunalaidalle "jotkut kurpat". Keskitalvella, suojaisten lumikasojen sisällä on vaarallisen helppo lupailla kaikenlaista, koska kesä tuntuu olevan valovuosien päässä...Mutta ennen kuin ehdin kunnolla asiaan varautua niin mökkikausi olikin jo pyörähtänyt käyntiin ja ne samat hemmetin horsmat rehottivat entistä haalistuneempana ikkunalla. Niinpä ompelukone känsäiseen käteen ja ahertamaan. Kovan ähellyksen ja muutaman pilalle menneen sauman jälkeen eräänä tuulisena sunnuntai-iltana Pesään sitten muuttivat Rouva Kurppa ja lapsoset Titi ja Kuku.
Perhe oli kuvaushetkellä eväsretkellä sängyn päällä, koska kotilammikossa, ikkunalaudalla kuvaaminen oli tavallisella halpisdigipokkarilla täysin tuhoon tuomittu yritys.  Edessä uiva poikanen on Rouva Kurpan oma Titi ja peränpitäjänä porskuttaa Fukushimasta adoptoitu Kuku.

maanantai 23. toukokuuta 2011

Kasari

Eipä tullut tiskikukasta Love & Peace vaan ihan täysverinen kasarikukka! Katsokaa noita värejä- nehän on suoraan 80-luvulta   :-D

 On kukkanen ollut valmiina jo hyvän tovin, mutta en vain ole saanut laitettua kuvaa tänne. Tuntuu että näin kevät-aikaan puuhaa riittää... eikä voi kieltää etteikö ole mukava lämpimänä kevätiltana vain lötkästellä. Varsinkin Pesässä pystyn istumaan zombina paikoillani pitkäänkin tekemättä mitään, vain järvelle tuijottaen.

Tosin mökillä tylsätkin työt muuttuvat kuin taikaiskusta hauskoiksi. Toissaviikon perjantai-ilta ja lauantai-aamu meni halkosavotassa.  Kuvassa on 3,5 pinomottia halkoja. Kyllä niillä jo muutaman kerran pystyy Kultaa huuhtomaan ;-)

Ja voe helkatti, että osaskin olla haaskoo puuhoo!! Varsinkin kun minä sain olla koneenkäyttäjänä. Sain kerrankin valjastaa sisäisen murskaajani hyötykäyttöön!

sunnuntai 8. toukokuuta 2011

Ufoja liikkeellä

Jos jokin tökkii tai mie möhlin sen tavalla tai toisella niin asiasta menee maku. Tai saattaapi innostus lopahtaa joskus ihan muuten vaan, kun tulee jotakin paljon mielenkiintoisempaa tilalle. Suomennettuna nurkissa pyörii ufoja. Ei hirveästi, mutta kuitenkin. Kevät-innostuksen puuskassa olen kuitenkin päättänyt ottaa itseäni niskasta kiinni- itseään niskasta kiinni ottaminenhan on mitä sopivin venyttelyharjoitus työn kangistamalle kropalle!

Joskus pari vuotta sitten Neulomon blogissani höpisin käärmepaidasta. Ohje Novita Kesä 2008. Hihansuuresorit menivät silloin ihan kohtalaisella rytinällä penkin alle ja purkamisen jälkeen paita-parka unohtui ullakolle keräämään ampiaisen raatoja. Kun nyt tänäkin vuonna tietääkseni on kesä tulossa, niin kävin urhoollisesti taistoon ja vaaroja ja ****tusta uhmaten viimeistelin paidan käyttökuntoon. Päättelykammoisen lempikäsityö! Haarukkapitsikaitaleista tuli hilpeä määrä pääteltävää   :-D
 On hihansuut vieläkin vähän lörpöt, mutta saavat kelvata. Hihoihin olisi pitänyt olla Malibua, mutta vanhan roosan värisenä sitä ei enää kaksi vuotta sitten mistään löytynyt, joten oli pakko tehdä ne Cocos-langasta. Kohtalaisen tyytyväinen mä kuitenkin paitaani olen. Uskoisin että uskaltaudun pitämään paitaa ihan immeisten ilmoillakin!

Zakka-lankainen tiskikukka sen sijaan kuihtui purkoosin kourissa   : (   Yksi kerä ei ihan kukkaseen riitä, joten on pakko tehdä kukasta kaksivärinen. Harmi vaan, että lankapaketti sisälsi niin toisiinsa sopimattomat värit. Kukasta tulee aika psykedeelisen näköinen. Oikea love, peace and rock'n roll-horsma.

perjantai 6. toukokuuta 2011

Postin tuo, postin tuo, postin tuo Saku jokaisen luo


Kanssa-ihmisistäni kovasti välittävänä henkilönä koetan parhaani mukaan tehdä heidän elämästään elämisen arvoista. Esimerkiksi postipoikamme elämää helpotan takaamalla sen, ettei hänen tarvitse ajella tyhjällä Itellan autolla ympäriinsä. Kauan eläköön nettikaupat ja kirjakerhot! Syvällä metsän keskellä elämäänsä viettävälle ne ovat elämän suola ja lompakon tuho. Palkkapäivänä tehty periaatepäätös tuhlailun lopettamisesta- ja varsinkin kirjojen ostelusta- kesti noin vuorokauden. Sitten tuli sähköpostia Diktaattorikustantamolta ja ennakkotarjous Juha Vuorisen uusimmasta hyväntekeväisyyspokkarista. Tarjous jota ei voi vastustaa ;-D  mutta oikeastaan kun kyseessä on hyväntekeväisyydestä niin silloinhan sitä ei tuhlaamiseksi lasketa, vai mitä? Sen jälkeen postilaatikkoon tuli JUJU-kerhon kerholehti, jossa hehkutettiin kevät-alea. Kärvistelin tuskissani muutaman päivän ennen nettiin raahautumista. Pääsiäisviikolla lapsuuden sankarini sitten pudotti postilaatikkoomme pakettikortin, jolla sain Hiiren kaupan postipisteestä seuraavat ihanuudet!

 Ne ihanat neuleet-kirjaa olen haikaillut jo pitkään. Taidan olla sielultani vanha ihminen, mutta menneiden vuosikymmenten tenho pitää otteessaan vuosi vuodelta enemmän. Pakko saada-ohjeita oli tuokin kirja pullollaan. Neuleita joiden kantaja saa olla oikein luvan kanssa NAINEN. Rakastan vaatteita, joissa on selkeästi yläosa, vyötärö ja mekoissa liehuva helma. Eli jos saisin päättää niin sipsuttaisin menemään 50-luvun tanssilavamekoissa.

 Amigurumi-kirjan taas sain bonuksillani. Jälleen kerran siis pakko-ostos, koska halvemmalla en kirjaa mistään olisi saanut. Halunnut olen kyllä siitä siunaaman sekunnista kun näin kirjan kannen ensi kerran. Pakkohan joka tytöllä on oma viikatemies kotona olla! Tai onhan mulla jo sellainen, mutta kun sitä ei voi pitää yöpöydän kulmalla kun se on niin iso... ja niin ihana, että se on pakko ottaa viereen yöksi  ;-P

Tänään töistä tullessa postin seassa odottikin sitten tosi yllätys!

Kaksi kerää Japanilaista Zakka-lankaa, jossa on hienon hienoja hopeasäikeitä mukana. Langan pitäisi olla antibakteerista ja haaveissa olisi tehdä langoista tiskikukkia. Akryyli ei kyllä taida vettä imeä, mutta tahrojen hankaukseen liinojen pitäisi olla passelit. Yllätyksen paketista tekee se, että langat on tilattu JUJU:lta helmikuun lopulla! Niiden oli tarkoitus olla osa synttärilahjaani. Olin jo totaalisesti menettänyt toivoni lankojen saamisesta, koska kerholehtiä on sen jälkeen tullut ja mennyt. Jälkitoimitus näköjään nyt sitten oli vaan tällä kertaa tosi jäljessä. Kulta (tiedän että luet tätä ennemmin tai myöhemmin) kun nyt kerran on kyse synttärilangoista niin mites sen maksun kanssa?  *Virnistys*