Kyläilemässä

Maajussin sisar työskentelee Jyväskylässä kirjansitomossa Sovatek:illä. Minulle kirjojen korjaaminen ja sitominen on jotain täysin käsittämättömän ihmeellistä! Miten ihminen voi osata tehdä jotain sellaista?! Niinpä olen ollut hyvin harmissani etten ole koskaan päässyt Sovatekin järjestämiin avoimien ovien päiville. Viime viikon lauantaina tilaisuus vihdoin koitti ja hyytävässä pakkassäässä lähdille Ompun kuljettamina kohti Jyväskylää.

Perillä Seppälänkankaalla meillä olikin paljon nähtävää =) varsinkin minulla joka olin untuvikko avoimien ovien päivän suhteen. Maajussi äitinsä kanssa on ennenkin päässyt paikalle.

 Yllä oleva kone on kirjojen "ompelukone". Sillä siis sidotaan kirjojen sivut yhteen. Hieman järeämpi kalu kuin tavan Singeri! Mietin tuota ja muitakin hieman iäkkämpiä koneita katsellessani sitä miten kauniita vanhat raudasta tehdyt koneet yleensä ovat. Ihasteleekohan joku 50 vuoden päästä tämän päivän huipputeknologiaa ja pitää sen näyttöruutuja hellyttävinä?

Toiminnan esittelyn ohella Sovatekin ompelimon puolella oli työpaja, jossa sai tehdä vetoketjuruusuja. Jouduin käymään itseni kanssa melkoisen tahtojen taistelun ohittaakseni pisteen! Olisi kuitenkin ollut väärin muita kohtaan parkkeerata itseäni näpertelypisteeseen ja jättää muut mukanaolijat odottelemaan. Pisteessä käytetty ohje oli ilmeisesti venäjältä ja ruusujen tekoa opettajakin puhui hieman itäisesti murtaen.

 Nuo pienet tuolla keskellä ovat vetoketjun hammastuksesta kieputetut korvikset. Helppo ja hyvännäköinen idea! Jonkinlaiseen yksinkertaiseen vetoketjuruusuun minulla taitaisi ohje ollakin. Ehkäpä joku päivä...

Sovatekillä on myös pukuvuokraamo, kirpputori sekä pieni myymälä, jossa myydään siellä valmistettuja uusia tuotteita. Esim: muistikirjoja, sytykeruusuja, poppanaliinoja ym. ym,... kirpputorilta mukaan tarttui Agapetuksen Hilman päivät-kirja, jonka Maajussi-mussukkani minulle osti <3

Kun nyt kerran Jyväskylässä oltiin, niin toki tiemme vei myös Toivolan vanhalle pihalle! Vaikka maalla tykkään asua, niin tuo paikka ja sen tapahtumat ovat niin houkuttelevia, että välillä olen kateudesta vihreä ystävälleni, kun hänellä on mahdollisuus piipahtaa tuosta vain ohimennen Toivolan vanhalla pihalla!

Ensimmäisenä tietenkin askelleemme suuntautuivat Titityyhyn. Minun mukaani Titityystä lähti kaksi kerää Alpakkalankaa ja ontelokudetta, josta ehkä muotoutuu joku päivä Asteri-matto. Tosin tuo vyyhti on kyllä semmoinen rubikin kuutio, että sen selvittäminen on kyllä jo oma projektinsa sekin!

Lisäksi kävimme Toivolan muissa pikkuputiikeissa ja sepän pajassa. Vierailumme  päätimme ihanassa kellarikahvilassa lämpimistä juomista ja pikkusuolaisista nautiskellen. Sen jälkeen olikin aika suunnsitaa Maajussin sisaren kotiin, missä ilatapäivä vierähtikin nopsaan tahtiin... niin nopeasti, ettei emäntämme välttynyt lähdön haikeudelta. Mutta ällös huoli ystäväin! Tulemme kyllä kesällä viimeistään uudelleen vierailemaan kaupunkiin =) minua tosin kutittaisi ihan hirveästi Toivolan vanhan pihan pääsiäs-tapahtuma, jossa olisi lampaitakin nähtävillä.....