Kylläpä edellisestä blogitekstistä onkin jo aikaa! Tähän aikaan vuodesta elämä vain on aika touhukasta. Töissä valmistellaan joulujuhlaa, väkerretään joulukoristuksia ikkunoihin, ulkokuuseen ym. Ja toki kotonakin pitäisi joulua valmistella.
Ennen kaikkea pitää neuloa 😀 joulukuussa kun on Niina Laitisen joulukalenterisukkien aika ja tänä vuonna menossa on myös Hanni Kaartiaho Desingin Joulusukat, joiden neulonta alkoi jo 20.11 siten, että viimeinen pätkä julkaistaan itsenäisyyspäivänä. Älkää siis ihmetelkö jos en niin aktiivinen ole Pesän reunalla.
Vaikka puuhaa riittääkin, on vuoden kulussa perinteitä joihin pitää osallistua. Yksi niistä on edesmenneen isäni metsästysseuran hirvikeitto. Sieltä tultiin äsken mahat täynnä.
Jo vuosikausia keitto on tarjottu seuran kodalla. Toki silloin ollaan sään armoilla, mutta jo paikallislehdessä olleessa kutsussa mainitaan ulkovaatetus ja onhan kodassa tulet. Yhtään ei tullut kylmä, vaikka ulkona pakkasta onkin tänään yli -10. Sitäpaitsi nykyään käytetyt styrox-kipot pitävät tarjotun ruuan kalttaavan kuumana pitkän aikaa. Kysykää vaikka kieleltäni 😝
Nykyvuosina hirvikeitolla käyntiin sisältyy yleensä pieni haikeuden vihlaisu, kun tekijäporukassa ei enää näy isä-Mauria. Hirviseura oli niin vahvasti osa elämää vuosikymmenet.
Vaikka olin vain viisi vuotias, kun muutettiin äidin lapsuudenkodista isän lapsuudenkotiin on tuo seutu minulle se kotikylä. Siksikin keitolla on kiva käydä omien ihmisten parissa. Hyvää keitto olikin ja maistuu kotaolosuhteissa vielä normaaliakin paremmalta. Kovin vähän vain näkyi ihmisiä, kun syömässä käytiin. Tänään oli päällekkäisyyksiä mikä ehkä karsi väkeä. Mutta näin kyllä keitolla ihmisiä, jotka olivat tulossa itsenäisyysjuhlista koulukeskukselta 🇫🇮 ja ainahan on niitä, jotka säikähtävät pakkasmittarin lukemia ja jättävät tulematta sen takia.
Meitä pakkaskeli ei säikäyttänyt millään tavalla. Päinvastoin! Keitolta jatkettiin matkaa kirkonkylälle ja Maajussin kauhuksi uimarannalle 🥶 Maajussi kun ei voi käsittää vaimonsa olevan nyt Sulava Norppa
Pitkästä aikaa Joulukalenterisukat - vähän olen jäljessä, mutta koska muutakaan tekemistä ei näin toipilaana ole, niin päätin tilata Niina Laitisen kalenterisukkien ohjeen. Eiköhän ne sieltä aika pian tule.
VastaaPoistaHirvikeitto kuulosti herkulliselta ja kotaruokailu/-tapaaminen on aina ihan huippua, vaikka siellä sitten vain istuisi ja kuuntelisi ympäröivän luonnon hiljaisuutta. Toivottavasti saan sitä vielä kuunnella..
Mukavaa joulunalusaikaa - nauti kylmävesiuinnista minunkin puolestani 🤗🤗
Minä olen vähän enemmän jäljessä 🫣 Rölli on nyt oppinut hakeutumaan rinnan päälle. Heti töistä tullessa pitää ensimmäisenä köllähtää kissan pediksi. Siinä sitten ollaan pitkiäkin aikoja. Enkä minä henno mihinkään lähteä, kun toinen on täydessä unessa 😻
PoistaUnohdin ostaa langatkin tänään kylillä käydessä; rupesi ahdistamaan kaupassa oleminen entisen kauppa-ahdistuksen lisäksi, kun ei kuullut mitään :(
PoistaEntisellä paikkakunnalla oli perinne että alueen eri hirviporukat pitivät kyläläisille hirvisoppatarjoilut entisessä manttaalitalossa vai miksi sitä nyt sitten kutsutaankin mutta pikkuhiljaa ajan mennessä eteenpäin sekin perinne kuoli ja se on sääli. Tuntuu oikeasti siltä että ennen oli paremmin kun ihmiset olivat enemmän kanssakäymisissä ja tunsivat toisensa, Nyt kaikki on niin kylmää koska jokaisella tuntuu olevan "kiire" jonnekin.
VastaaPoista