Vihdoinkin valmis!!!

Viime syksyn ensimmäinen SNY-muistaminen silloiselta salaiseltani Jaanalta oli Helpot ja nopeat käsityöt-lehti. Yksi lehden malleista oli revontuli-kuvioinen kaarrokevillapaita. Selailin lehteä kerran jos toisenkin ja kummasti selaaminen alkoi pysähtyä juuri tuolle kohdalle.  En ole ikinä neulonut kirjoneuletta ja nopeasti kyllästyvänä tykkään muutenkin kohtuullisen nopeasti valmistuvista töistä. Eli mitä minä teen... kipaisen yläkertaan kannettavan luo ja tilaan langat Maajussin villapaitaan. Elämän ensimmäiseksi kirjoneuleeksihan sopii erinomaisesti villapaita kokoa XL =)
Koko talven villapaitaa nyhersin.. välillä tuli pitkiäkin taukoja - lankaakin piti tilata lisää, mutta vähä vähältä paita alkoi muotoutua. Pääsiäisen alkaessa olin kaarrokkeen alussa ja silloin paita näytti jo niin paljon paidalle, että liimasin persuukseni penkkiin ja ahkeroin villapaidan pääsiäispyhien aikaan valmiiksi.

Tämän viikon paita sitten kuivatteli itseään kuosittelun jäljiltä. Kastelin paidan kutakuinkin läpimäräksi samalla pingottaen helman kuviokerrokset leveämmälle. Ensikertalaisena neuloin ihan liian kireää alempaan revontuleen. Ihmeesti kuvio kuitenkin totteli pingotusta ja näyttää nyt siltä osin jo paljon paremmalta! Lehden mallin värimaailma oli musta-harmaa-valkoinen, mutta eihän sellainen tasapaksuus minulle sovi, ehei!! Lankana oli Gjestal:n Cortina-lanka, jota menikin ihan kiitettävä määrä. Paita näytti suorastaan valtavan kokoiselle kuosittelustyroksin päällä, mutta ei sitten käyttäjänsä yllä niin iso olekaan.

Kieltämättä paita näyttää hieman "käsintehdyltä", mutta seuraava villapaita onkin sitten jo parempi-toivottavasti. Eihän ensimmäiseltä kuviopaidalta nyt voi liikoja odottaakaan! Ja pääasia, että Kulta tuntuu tykkäävän ensi talven lämmittäjästään!