Suutelen postinkantajaa

Iselin C. Hermannin kirja Suutelen postinkantajaa on yksi lempikirjoistani ja juuri niin voisin tehdä! Sen verran mukavaa postia postin setä/täti on tällä viikolla mukanaan tuonut. Keskiviikkona tuli patalappuvaihdon pakettini. Kiitos vielä kerran Katjalle! Laput ovatkin jo koekäytetty leipomisprojekteissani.
 Eilen sitten postilaatikosta löytyi kevyen kesävaihdon vaihdokas. Rose mohair:ia parin kerää, jogurttimansikoita, askartelutarvikkeita ja kaksi sellaista suklaajuttua joita maidossa huljuttelemalla saa kaakaota. Kuin ylösalaisin olevia tikkareita! Kiitän ja kumarran Cat-65:n suuntaan! Harmi vain, että kun vaihdot ovat kesken niin kuvia en ihanuuksistani tänne saa laitettua, mutta ähäskutti!!! Kukaanpas ei voi kieltää mua laittamasta tänne kuvaa kakusta jonka leivoin Katjan paketissa olleen ohjeen mukaan niin ikään paketissa olleesta Marianne-rouheesta.

Juuriharja, kaulin ja lankavakka

Ensimmäinen lomaviikko on mennyt tähän asti yhdessä hujauksessa. APUA!! Jos tämä tämmöisenä jatkuu niin mähän olen töissä ennen kuin huomaankaan... Alkuviikko meni maailmalla liesutessa; maanantaina kesäteatteri ja tiistaina shoppailu-isku Viitasaarelle. Kesäteatteri oli Maarianvaaran kesäteatterin Syvänniemen teatteri Hermanniin tekemä vierailuesitys Juhani Ahon Rautatie. 
Hämmästyttävän niukoilla lavasteilla kaavilaiset saivat esityksestään ihan kelpo näytelmän. Tosin neulootikon silmiin pisti kyllä Matin olalla keikkuva NARUvyyhti- sen kun olisi pitänyt olla Liisan ruustinnalle lähettämiä kehräyksiä! Mutta ehkäpä oikea villalankavyyhti olisi ollut vaikeampi pitää hyvän näköisenä kiertueen läpi.

 Jos laiskottelee kaksi päivää niin siitä yleensä joutuu maksamaan. Niinpä olenkin ollut eilisen ja tämän päivän jauhopussin vankina. Lähipiirissä ikäännytään pyöreästi viikonloppuna ja olen luvannut auttaa tarjottavien valmistelussa ( lue: tungen väen väkisin leipomuksiani esille). Eilen tekaisin suvun salaisella ja järisyttävän hyvällä reseptillä Herrasväenleipiä ja tänään gluteenittomia kaneliässiä. Lauantaina on sitten vuorossa loput leipomiset; pulla, kuivakakut ja suolainen piirakka.

Leipomisen lomassa olen suureksi ilokseni saanut vajutettua talon likaisten mattojen kasan pienemmäksi kuin mitä se on ollut vuosikausiin.

Enää pesemättä ovat tällä hetkellä lattioilla olevat matot. Eläköön heteka ja painepesuri! Sen parempia matonpesijän kavereita ei olekaan. Tai ehkä yksi pitkä ja lihaksikas uros olisi syytä pitää huutoetäisyydellä silloin kun pitää ripustaa kuivumaan talon suurimmat ja painavimmat matot...

Sen aherrusviikko on näyttänyt, että tarvitsen pienen annoksen lankaa aivojeni nollaamiseen. Eilen illalla kun olo oli erittäin rättipoikkiväsy eikä neuloa jaksanut niin pelkkä Viitasaarelta ostettujen lankakerien hipeltäminenkin rauhoitti väsynyttä mieltä. Tänään, leipomisen ja saunan seinän vieressä pesurin kanssa hillumisen välissä, karkailin aina hetkiseksi  tiskikukan pariin ja niin vain päivän aikana, terälehti kerrallaan, kukkimaan puhkesi Novitan Cotton luxus-langasta neulottu tiskikukka  ;-D

Kuva ei aivan tee kukalle oikeutta, luonnossa väri on hieman vihreämpi ja kauniimpi. Koeajoa ei vielä ole suoritettu. Sen vuoro on huomenna, mutta uskoisin kukan täyttävän tehtävänsä kunnon tiskikukan lailla!

Lomatunnelmissa

Huomenna olisi sitten virallisestikin kesäloman ensimmäinen päivä :-)  seuraavat kaksi ja puoli viikkoa "joudun" pyörimään ihan vaan kotosalla... mitähän sitä keksisi aikansa kuluksi *virn*
 Loma alkoi- kuinkas muuten- Pesässä. Oli ihanaa köllötellä eilen aamulla ihan kaikessa rauhassa ilman mitään kiirettä minnekään. Tosin pienenä kauneusvirheenä oli Maajussin töihin lähtö ennen kukon laulua. Vaikka oma viehätyksensä siinäkin on, rakkaansa töihin laittamisessa. Mikäli ette hirveästi pahastu niin sama myös runon muodossa...

Hämärässä mökissä
yön vaihtuessa aamuksi
katson
unen pehmentämin ääriviivoin piirteitäsi
nenää,
huulien kaarta,
kättä, joka pitelee voileipää.

Hellästi saattelen sinut matkaan.
Käperryn lakanoihin
-jäljiltäsi lämpimiin-
odottamaan paluutasi
ja nukahdan
onnellisena
tietäen meidän olevan yhdessä
riippumatta siitä missä olemme.
 
Tänä iltana olisi tarkoitus korjata tilanne. Aamulla ei ole kummallakaan kiire minnekään, vaan saamme heräillä kuunnellen sateen ropinaa ja järveltä kuuluvaa joutsenten keskustelua. Eteisestä taitaakin kuulua jo kolinaa joten kumpparit kohti Vesijärven rantaa ja nauttimaan kesäillan rauhasta.

ANTEEKSI!

Myrskyn jälkeen painaudun syliisi.
Märkänä, voipuneena.
Onnellisena siitä, että olemme tässä
yhdessä, sylikkäin.
Vaikka vielä äsken välissämme oli myrskyävä meri,
joka vääristi horisontin,
muutti sanat salamoiksi.
Niin ettemme erottaneet vastarannalta toisiamme.
Emme kuulleet tuuleen heitettyä kuiskausta
-rakas.

 Tunnen käsivartesi ympärilläni.
 Katson silmiisi kiitollisena navigointitaidoistasi.
 Myrskyn läpi osasit luokseni
 vahvempana
 varmempana
olemaan rinnallani
-vanhuuteen saakka.

Jussi nurkan takana

Huomenna olisi sitten Juhannus-aatto! Ja samalla erään Rakkaan ja Ihanan nimipäivä <3
Juhannusta kelpaakin vastaanottaa uusi kesäkassi kainalossa. Kesäkassivaihdon kassini saapui eilen. Juuri minun väriseni pirtsakan pinkki laukku!

Erehdyin avaamaan kirjekuoren töissä, kun en millään malttanut odottaa iltaan asti... sen jälkeen en paljon kassia näpeissäni työpäivän aikana pidellytkään    :-D    oli työn ja tuskan takana saada lupa kassin kotio viemiselle, neidit metrin mittaiset kun olivat vahvasti sitä mieltä, että kassi kuuluu heille!

 Juhannus-aatto.  Mihin tämä alkukesä on oikein kadonnut? Hirveän nopeasti aika nykyään kulkee! Päivät ja viikot vain hujahtavat ohitse. Johtunee osittain nykyisestä työstäni- aikakin kulkee nopeammin kun elämä ei ole enää pelkkää suorittamista ja kelloa vastaan taistelua. Olen ikuisesti kiitollinen elämän ja kyläläisten tarjoamasta mahdollisuudesta hypätä pois oravanpyörästä!

 Mutta niin hurmiossa en tietenkään ihanaisista hiirulaisistani (= kaikki rakastavat hullunlailla juustoa) ole etteikö myös pidennetty viikonloppuvapaa maistuisi     ;-)   Juhannussuunnitelmat ovat kylläkin pelkkää oleilua perheen seurassa Pesässä. Saunomista, grillailua ja lämmintä yhdessäoloa, tarvitseeko sitä sen enempää actionia ollakaan... Ja aamuyön hiljaisina tunteina muutama suukko ja nukahtaminen rakkaan kainaloon. Siinä minun täydellinen Juhannukseni!
Niinpä mie toivotan samanmoisia onnen hyrinöitä myös teille ihanille, jotka jaksatte lukea höpinöitäni. HYVÄÄ JUHANNUSTA!! Ja muistakaaskin pysytellä hengissä pyhien yli!

Kasseja ja kaaosta

Reppanainen on nyt hyvin pölyinen nainen   : -/  Jotenkin päädyin tänään vintille mylläämään. Kukaan ulkopuolinen ei kyllä huomaa, että olen päiväni siellä viettänyt siivoillen paikkoja. En kyllä tajua miten äiti sen teki... Ei tavaraa varmaan yhtään vähempää silloinkaan ollut, mutta kummasti vaan pysyi laatikot ja nyssäkät järjestyksessä. Nyt, vaikka mä joka kesä heitän vanhaa rojua menemään vähintään pari jätesäkillistä, niin siitä huolimatta ullakko on kuin pyörremyrskyn jäljiltä. Haluaisiko joku lainata mulle omaa äitiään vaikka viikoksi?

Kun viettää päivänsä laatikoita tonkien, niin sieltä putkahtelee esiin kaikkea mielenkiintoista - vaatteita joista ei tiedä pitäisikö niille itkeä vai nauraa, ja esimerkiksi tämä käsityöpussi!

Siinä sitä on pikkuinen Eija-tyttönen aikoinaan säilyttänyt käsitöitään koulussa. Kiitos vain opettajalle kärsivällisyydestä! Ei ole helppoa koettaa opettaa lapsosta, jolla se peukalo todellakin sijaitsee keskellä kämmentä. Minä kun olin se tyttö, joka sai aikaiseksi vain vaivoin yhden lapasen syyslukukaudessa, kun muut ehtivät neuloa lapasen kumpaankin käpäläänsä.

Viime ajat ovat muutenkin sujuneet kassi-almana. Osallistuin Neulomon jokakeväiseen kesäkassivaihtoon. Omaa kassiani en ole vielä saanut, mutta itse väsäsin maailmalle lähtemään pienoisen farkkukassin. Ei täydellinen yksilö, mutta takuulla tehty suurella sydämellä!

Ertzun blogissa huomasin Garn Studion virkatun kassimallin, joka näytti minunkin taidoilleni sopivalta ja koska naisella ei voi koskaan olla liikaa laukkuja, niin virkata kilkuttelin itselleni lilan pikkulaukun. Osat ovat vielä yhdistämättä ja vuori laittamatta, joten kuva on lavastettu :)  En ole viitsinyt kaivaa ompelukonetta esille muutaman minuutin takia vaan viimeistelen kassin sitten kun keksin vuorin lisäksi muutakin ommeltavaa.

 Kun sain kassin osat virkattua niin aloin vihdoin viimein neuloa projektia, jota olen suunnitellut koko kevään. Tarkoitus olisi tehdä pitäjän rumin pyykkipoikapussi.

Lankana on Isoveli Colori, josta en suin surminkaan käsitä miten kyseiset lankakerät ovat meille päätyneet. Väri on NIIIIN väärä minun värimaailmaani! Mutta ehkäpä sininen väri ei pyykkinarulla roikkuessa niin hirveästi haittaisi...

Savolainen kukkaistyttö

Tänään minä- entinen seurakunnan työntekijä- tein syntiä ihan urakalla. Ainakin äiti-vainaa aikoinaan opetti ettei hautausmaalla saa tehdä töitä pyhäisin. Mutta kummittelun uhallakin kävin istuttamassa haudoille kesäkukat tänään. Pakkohan se on pyhänä puuhastella jos ei arkena kerkiä! Ja syntihän se on tuhlailukin ;)    Heti aamutuimaan valjastin vanhan uskollisen nelipyöräiseni ja hurautin sillä sadetta uhmaten Suonenjoelle Rauhalan puutarhalle kukkaostoksille. Ihan mukavasti auton takakontti täyttyikin ja kirsikkatomaatin taimet joutuivat matkustamaan takapenkin jalkatilassa. Turvaistuimeen en sentään kukkasia köyttänyt.
Kotimatkalla sitten ripottelin kukkaset haudoille.

Äiti tosin oli jo ehtinyt kyllästyä kukkien odotteluun ja oli päättänyt kasvattaa itse kukat haudalleen.

Kuvan laatu ei ole niitä parhaimpia, kun haudoilla otin kuvia kännykällä.

Kotiin palattua olikin sitten kiire istuttelemaan kukkasia ruukkuihin.

Tuo karmean pelottavan linnunpelättimen ompelin tässä eräänä sunnuntaina. Toinen lähes samanmoinen päätyi Pesän kuistille. Siellä se hoitelee kärpänpelottimen virkaa. Tarkoituksena olisi että pelätin olisi niin uhkaavan näköinen että kärppäpienokaiset mykistyisivät kauhusta. Ainakin aamutuimaan. Pikkuisilla on valitettavn aikainen heräämisaika! Ja välikatossa sijaitsevassa kotipesässä äidiltä vaaditaan ruokaa kuuluvalla äänellä ja HETI.
Ostamani tomaatit joutuvat kylläkin odottelemaan multaan pääsyä huomisiltaan asti. Enhän mä tänään mitään kasvusäkkejä saanut, kun kaupat olivat kiinni Helatorstain takia! Isä lupasi huomenna kirkolla käydessään ostaa mulle pari säkkiä, joten töiden jälkeen onkin sitten aika päästää tomaattiparat väljemmille vesille ahtaista ruukuistaan ja ojentelemaan juuriaan tilavaan multasäkkiin.