Laiskotellen

Reppanainen on viettänyt ihan täydellisen lorvasteluviikonlopun  :-/  En ole saanut aikaiseksi mitään- en sitten yhtikäs mitään. Oikeastaan ainoa HYÖDYLLINEN teko koko viikonloppuna oli vetoketjun vaihtaminen isän jahti-puvun housuihin. Isän hirviporukka aloittaa mehtuun vasta viikon päästä lauantaina. Ylpeydellä voin todeta, että miun ompelutaito ja koneen käyttö kehittyy huimaavaa vauhtia. Nyt en vetoketjua ommellessa noitunut kuin kerran! Tai okei- eilen kun ratkoin vanhaa vetoketjua pois paikoiltaan niin silloin niitä ärräpäitä kyllä tuli päästeltyä hieman enemmänkin. *punastuu*  Ja kun käyttelin saksia leipomishommeleiden väliajalla niin parista viipaleleipä-pellillisestä meinasi tulla neekeri-pikkuleipiä. Kuvassa luonnollisestikin ovat ne vaaleimmat ja parhaimmat yksilöt :) pikkuleipien ohjeen saatte "joskus". Juuri tällä hetkellä en saa hinattua luitani alakertaan reseptivihkon luokse.

Vetoketjun ratkomisessa oli eiliselle ihan riittävästi tekemistä, joten ompelun jätin suosiolla tälle päivälle. Ensin työ ja sitten huvit. Eli ensin korjasin ne isän housut jahtikelpoisiksi ja sen jälkeen annoin itselleni luvan ommella hieman himphamppua.

Jahka isä saa pienoiset muutostyöt meidän yläkerrassa valmiiksi niin teen hyökkäyksen rantapöpelikköön ja haen ompeluksilleni sopivasti elämää nähneen karahkan oleilupaikaksi. Yläkerran kammarin nurkassa rojottanut romukomero saa vihdoin väistyä hevon sinne yhteen paikkaan ja saan hieman paljon kaivattua lisätilaa. Ehkäpä se ainainen kaaoskin sitten vähän vähenisi täällä ylhäällä. Mitä? Kuuluuko sieltä pilven reunalta naurua?! Äläs nyt äitiseni, kyllä mä aina välillä innostun siivoamaankin- tietäis vaan kuka hiivatti meillä sitten aina levittää tavarat ympäri huushollia..

Paulan blogissa arvonta

Löysin netissä surffaillessani aivan ihanan Arkiporinaa-blogin- käykääpäs tutustumassa! Jos ei muuten niin ainaskin arvonnan takia tai ottakaa blogi kielikylpynä. Arkiporinaa kun on tosiaan Porinaa :-) elikäs kirjoitettu porin murteella! Arvontaan pääsee osallistumaan tästä tai sitten sivun laidan kuvaa klikkaamalla.

Mistä näitä paketteja oikein tulee?

Jälleen kerran on saanut lapsuuden sankarini ahkeroida tällä viikolla työssänsä ;-) ensin hän joutui tuomaan postiauton jousitus vinkuen pehmoisen kirjekuoren ja pari päivää myöhemmin rasittamaan itseään jakamalla meidän postilaatikkoon pakettikortin..
Kirjekuoresta kömpi partahaivenet pörrössä Topi Metsätonttu.

Kotoisin Mammukan pesukoneesta. Kiitokset kovasti Mammukalle! Hyvin on Topi sopeutunut maalaisympäristöön, vaikkakin hakee vielä hieman paikkaansa.

Pakettikortti taasen sisälsi Lankapeicco- tilauksen. Nopeaa oli toiminta Peicolla ja aivan ihana pakkaustapa! Kiitos Sari! Kerrankin paketti joka oli helppo siepata Postin tiskiltä räpyläänsä ;) Mie tahdon kaikki pakettini tästä lähtien kantokahvoilla varustettuna!

Bambulangat ovat tietenkin (taas!) tiskirätteihin ja tuo isompi lankakerä oli tarkoitettu taikapallovaihtoon, mutta mutta... langassa on liikaa parini inhoamaa väriä, joten sepä taitaakin jäädä omaan käyttöön. Käärin sen sijaan pallukkaani aiemmin itselle ostetut langat ja kaikki ovat (toivottavasti) tyytyväisiä. Noista korupihdeistä olen haaveillut jo jonkin aikaa, mutta en ole vain saanut sellaisia mistään ostettua. Sitä en sitten tiedä  minkä verran niille käyttöä löytyy kun en ole vielä korujen teosta innostunut...

Syyskuun SNY-pakettini

Eilen sen sitten sain käsiini- syyskuun paketin ihanaiselta salaiselta neuleystävältäni! Ihanaksi on Salainen todellakin osoittautunut, niin nappipaketin sain nytkin ja kommenttien ym. perusteella hän vaikuttaa muutenkin tolkun viikingiltä! Sitäpaitsi, salaiseni, mie tykkään sinun käsialastasi :) siinä on sopiva määrä naurunryppyjä ja venkulaa!
Mutta siis se paketin sisältö. Sepä tulee tässä!

 Puikonpää-nallet eivät kovin hyvin näy, mutta siellä seassa hekin poseeraavat. Ja jälleen kerran luit ajatuksiani, SNY... puikonpäänalleja mä olen "aina" halunnutkin.
Tarrat olivat hoitolapsille. Ihanaa, että muistit heidätkin :-) Neidit kiittävät tarroista! Tänään kyllä unohdin ottaa tarrat mukaan töihin, mutta tiedän että tarroista tullaan käymään verinen taisto kunhan ne sinne vien. Pitää tehdä kristillinen tasajako, jotta kummallekin tulee tarroja molemmista arkeista, vaikka toisen neidin mielestä nalle Puh on enemmänkin nalle Pyh.
Kuivattuja karpaloita me ollaan popsittu useampikin pussillinen männätalvena. Eli sekin osui taas ihan nappiin. Minä kun olen tämmöinen vähän hapan tyyppi niin tykkään karpaloiden kirpeydestä. Maajussikin syö niitä jo ihan sujuvasti, vaikka talvella ihmettelikin sitä miten meidän napostelurusinat ovat punaisia ;-P

Kovin innoissani olen saamastani paketista ja mieli tekisi NIIIIIN aloittaa jotain noista Polku-keristä. Mutta kun nurkissa on jo niitä ufoja ihan tarpeeksi niin joudun kaivamaan vähän käytetyn ja pölyyntymään päässeen tahdonvoimani esille ja pidättäytymään uusista projekteista. *huokaus*

Puutarhaunelmia ja pakettikortti SNY:ltä

Eilen tuli jo jonkin aikaa odotettu paketti Viherpeukalot-postimyyntifirmalta. Sain kinuttua Maajussin maksamaan Pesään aitatarpeet, joten uskaltauduin tekemään tilauksen sieltä. No, tulihan tilaukseen sitten lipsautettua hieman muutakin- mutta ne muut jutut lupaan kyllä maksaa itse...  Maajussi kävi kirkonkyläreissullaan hakemassa paketin matkahuollosta ja illalla töiden jälkeen hurautimme Laralla Pesään istutuspuuhiin. On se vaan ihanaa kun voi turvautua vahvaan ja yhteistyöhaluiseen miehekkeeseen voimaa vaativissa pihahommissa! Eli työjako oli se, että Kultsi kaivoi kuopat ja minä hoidin istutusvaiheen :-)  Tontin rajalle tuli pensasaidaksi tarkoitettu rivi marja-aronian taimia ja lähemmäksi mökkiä tien kahta puolta syyshortensian taimet. Vaikka kaikki yksilöt ovatkin vielä pieniä raaskuja niin näin jo sieluni silmin upean syyspunassaan loimuavan aidan ja kermavaahtoröyhyiset valtavaksi paisuneet hortensiat. Toivotaan että joskus ihan konkreettisestikin näemme saman näyn! Ja jos joku myyrän pirulainen iskee hampaansa ensi talven aikana mun taimiin niin sille myyrälle ei kyllä kunnian kukko laula!  Vainoan Matias Samettiturkin perillisiä seitsemänteen polveen asti- sanoo ihminen joka ei uskalla tappaa mitään paarmaa suurempaa ;-D mutta voinhan mä hommata kissan ja kaivuhaluisen koirulin suorittamaan likaiset työt...

Tänä aamuna ennen töihin lähtöä istutin vielä yhden syyshortensian tänne meidän pihaan ja asettelin eilen ostetut kanervat aitan päätyyn.

 Ja krysanteemin tuvan rappusille. Vietettiin eilen neitien kanssa tyttöjen liesuamis-iltapäivä ja reissulla tuli ostettua hieman kukkasiakin. Kumpikin neiti halusi viedä äidilleen syyskukan ja koska kukkakauppa oli kiinni, niin oli ostettava kukkia "sopivan rahan edestä". Itsepalveluluukusta kun ei vaihtorahoja pysty onkimaan.

Huomen'illalla kaivetaan se viimeinen hortensia Maajussin & Äiteen pihaan. Samalla tökitään Maajussin liiterin päädyn kukkapenkkiin sata kukkasipulia odottamaan kevättä. Maajussin pihassa luotan Laten metsästäjän kykyihin. Pitänee tehdä kisulin kansa sopimus,että kymmenestä tapetusta jyrsijästä saa yhden Sheban jälkiruoaksi.

Tänään töistä tullessa oli postin seassa pakettikortti jonka sisällön kohdalla luki "SNY syyskuu". Odotan jo malttamattomana huomista ja hetkeä jolloin saan paketin näppeihini!! Valitettavasti kuvia paketista saan otettua vasta perjantaina. Menen huomen'illalla Maajussille yöksi. Herra lähtee työporukan kanssa sivistymään ja kouluttautumaan Härmään, joten kuskaan miekkoseni linjalle perjantai-aamuna jo ennen kukon laulua.

Mökkeilyä

Takana taivaalliset pari yönseutua Pesässä! Minulla oli perjantai ylityövapaa-päivä, joten heti iltahommien jälkeen torstaina suunnistettiin Maajussin kanssa Pesän suojiin. Hieman lämmitystä pieni värjöttelevä mökki-parka vaati, mutta nopeastihan tuo kamina puski lämpöä illan ratoksi. Mikään ei nollaa aivoja niin hyvin kuin tulen ritinä ja kynttilöiden loiste! Jokaisessa meissä asuu pieni pyromaani?

Pesässä ei herätyskelloa tunneta kuin vain hätätapauksissa, joten aamu ehti valjeta ihan kunnolla ennen kuin kaksi pörröpäätä nostivat ruotonsa lakanoista. Aamupuuron ääressä olikin sitten työpalaverin aika- perjantain varalle oli suunniteltu jo ajat sitten yhtä sun toista! Minä aloitin istuttamalla hieman vuorenkilpeä rannan tuntumaan ja talvehtimista odottelevan amppelimansikan taimen ruusupenkkiin. Molemmat kasvit ovat lahjoitus työrivitalonaapurilta. Minun möyriessä mullassa Maajussi esivalmisteli liiterin virkaa toimittavan maitolaiturin-rähjän valmiiksi. Sen jälkeen alkoikin sitten tiukka ja armoton halkojen kärrääminen liiteriä kohden. Isä ja Maajussi keväällä katkoivat Maajussin karsimat rangat ja koko kesä niitä on kuivateltu ulkosalla pressun alla. Minä toimin kottikärrykuskina ja Kultsi asetteli puut sieviin pinoihin. Voi juupeli miten hienolle puut näyttävätkään liiterissä!

Puusavotan jälkeen olikin sitten "romuvessan" tyhjennys. Edellisten asukkaiden aaltopellistä taiteilema huussi on toiminut "poissa silmistä, poissa mielestä"-varastona, mutta nyt sinne tungetut romut saivat väistyä paikkakunnan jäteasemalle. Samalla siivottiin nurkkia muutenkin. Muun muassa tuon kuvassa näkyvän maitokopin takana oli ihana kokoelma autojen tuulilasin palasia ja ojan pientareelta kyytiin lähti kokonainen etuovi ja bensatankki. Niillä edellisillä asukkailla oli auton rassaus-ikäinen poika siihen aikaan, kun mökki on ollut enemmän käytössä... pieni Reppanainen puhkui ja puhisi repiessään auton ovea pajukosta. Jos minä jotain vihaan niin luontoon jätettyjä sinne kuulumattomia esineitä! Jäteasema-keikalla oli pakko palkita itsensä uusimmalla Mökki-lehdellä, sen verran korpesi sielun mutkaa ne lasinsirut ym. sälä :-)

Toki tarttui kirkonkylästä mukaan muutakin- varsinkin ruokaa. Raskas työ vaatii raskaat huvit! Mökki luultavasti hykerteli onnesta nähdessään kaasulevyllä kiehuvan perunakattilan ja nuuskiessaan pihvien tuoksua grillistä. Ihan eilen ei ole taidettu Pesässä oikeaa ruokaa laittaa... Maajussin ilme puhukoon puolestaan!

Loppuilta meni sitten öhistessä täyden mahan vieressä. Hyvä kun taivuin asettamaan ostamani kanervan vartiokoiran vahdittavaksi!

Iltakahvien ja saunan jälkeen ei paljon tarvinnut tuutulauluja laulella, sen verran raukeita rakastavaisia mökki sisälleen kätki puuhakkaan päivän jälkeen. Yhdessä hujauksessa meni kyllä puolitoista vuorokautta. Lienevät tämän syksyn viimeiset yöpymiset Pesässä,mutta päiväsydämen kestäviä mökkireissuja kyllä tehdään ihan takuulla! Pitäähän se ainakin käydä tarkistamassa milloin nurmikolle ilmestynyt varamies lysähtää  ;-P

Varamies

Fiilistelyä

Reppanainen hyrisee vieläkin eilis'illan hyvää oloa! Viime päivät meillä on ollut yksi setämies emäntineen kyläilemässä ja illalla oltihin isän serkun luona savusaunassa koko porukka.

Savusaunaan pääseminen on aina kesän odotettu kohokohta! Nyt varsinkin kun oli jo aika hämärää ja saunominen tapahtui kynttilän loisteessa niin tunnelma oli suorastaan taianomainen. Taisi se saunatonttukin nurkkia narisuttaa ;-)

Minulla ja Maajussilla oli luultavasti se kaikista paras saunavuoro kun oltiin viimeisiä. Sauna oli ehtinyt rauhoittua ja saunan lämpö suorastaan kietoi sisäänsä hyväillen pehmoisilla löylyillään. Kyllä me siellä saunassa viihdyttiinkin. Savusaunassa jopa minä, joka en yleensä saunassa jaksa kauaakaan olla, viihdyn erinomaisesti ja pitkään! Miten rauhoittavaa onkaan antaa ajatusten valua hien mukana pois ja vain kellua hämärän ja lämmön aiheuttamassa hyvässä olossa! Kiitos vain saunan lämmittäjälle ja erityiskiitos selänpesijälle :-) sen verran taisin tulla seiniin nojailleeksi, että tällä kertaa jouduit ihan tekemään töitä kultaa huuhtoessasi!