284 päivää puikoilla

Viime vuoden Novita Talvi-lehdessä oli neulotun siksak-hameen ohje. Näytti oikein hyvälle hoikan bambinsäärisen mallin yllä. Aikani lehteä selattuani eestaas tulin siihen tulokseen ettei hame näyttäisi yhtään hullummalta oman vompatin kroppani peittonakaan. Sukurasittena olen saanut hätäiset geenit, joten jos jotakin päähäni saan niin hetihän se on alulle pantava!

Käytin siis menneen uudenvuoden aamun anopin lankapusseja peuhaten ja sieltä kerän jämiä valikoiden. Suurin osa langoista on ilmeisesti seiskaveikkaa, pohjavärinä oleva tummanharmaa ehkäpä Nallea, koska on ohuempaa ja helmaan halusin hieman blingblingiä. Sinne siis omalta ullakolta jotain vanhaa kimallelankaa. Alkuun työ eteni vauhdikkasti. Sitten tuli kevään sny-kierros, muita kevätpuuhia, uusia pienempiä neuleita, mökkikauden aloitus ja montaa lankakerää on niin hankala kuljettaa mukana ympäriinsä.... lopulta hame muutti hiljaisten hetkien neuleeksi töihin. No, metrijengin kanssa harvemmin on hiljaista, joten hame lähes ufoutui. Aina silloin tällöin sen kaapista kaivoin ja kierroksen pari sain neulottua.

Hieman omaksikin hämmästyksekseni lokakuun alussa alkoi näyttää, että ehkä langoista sittenkin on hame muotoutumassa. Päätin ottaa loppukirin ja eräänä erityisen rauhallisena perjantaina oli päättelyn aika. Koska epäilin omien vatsamakkaroideni kasvaneen mökkikauden aikana päättelin hameen joustinta neuloen. EI HYVÄ! Hameen vyötäröstä tuli kamala lörppä. Kuminauhaa en ole vieläkään saanut ostettua, joten ensiavuksi virkkasin ketjusilmukkavyön jonka pujottelin vyötäröjoustimen kerroksiin. Hieman hame olisi saanut olla pidempi, mutta olen minä sitä muutaman kerran kotona pitänyt ja ihan olostani hameessa tykännyt =D

Ei pöllömpi paketti

Joulun pyhät ovat takanapäin ja paketit revitty auki. Vaikka oma kiltteyteni kanssa on aina välillä vähän niin ja näin, niin silti paketteja sängyn päälle ilmestyi. Ensimmäisenä avasin joululahjavaihdossa Webalta saamani pullean paketin. Kun paperit alkoivat kuoriutumaan poies pääsi suustani spontaani oihkaisu! Paketissa oli kassi-aivan superhyperihana pöllökassi!!! Pisteenä I:n päällä kassin kyljessä keikkui pöllöheijastin =)

Kun kassin vetoketjua hieman raotin löytyi sisältä yhtä sun toista ihanaa.

Laukun sisäpuolelle kiinni laitettava avain/kännykkäpussukka samasta pöllökankaasta, ranneneulatyyny ja silmukkamerkkejä (jotka kuvassa häviävät maton raitoihin), muumiteetä, geishasuklaata ja lankaa joka sekin taitaa olla nimeltään Geisha sekä jotain josta en ole aivan varma, mutta heijastavaa sekin näyttää olevan.

ISO KIITOS paketista Weba-ihanainen! Tykkään kassista kuin hullu puurosta!

Pöllöilyä

Sisustuksessa ja käsitöissä on pari viime vuotta jyllännyt hillitön pöllöbuumi. Pöllöjä tupsahtelee vastaan vähän joka kolosesta! Tottahan se piti minunkin pysyä muodissa mukana ja hommata itselleni pari siipiveikkoa.
Tein joku aika sitten Knitting Roomilta pienen lankatilauksen ja kuinka ollakaan niin heti etusivulla oli virkattujen pöllöjen ohjeen kuvake. Hauskan näköisiä olivat ja ihan huomaamatta ohje sujahti ostoskoriin. Oli muuten ensimmäinen maksullinen ohje, mihin olen sortunut. No, hinta oli lähinnä muodollisuus, muistaakseni vähän toista euroa.
Rauhallisina hetkinä töissä pöllöjä virkkasin ja hyvin palautui mieleen se miksi en ole paljon koukkua heilutellut. Ei ole virkkaaminen minun juttuni! Lopputulos ei ole lähellekään sitä mitä pitäisi enkä pysty virkkaamaan kuin hetken, koska sormiin alkaa sattumaan virkkausasento. Ergonomisia koukkuja voisi tietysti joskus kokeilla ja kai se virkkausjälkikin harjoittelemalla paranisi...

Emopöllöllä nokkana softispala ja poikasella huopainen nokka. Mielestäni ohjeen virkattu nokka oli aika ruma, niin sitten hieman sovelsin.

Joulun tuoksua Turusta

Oijoi, nyt se on ohi! Tämän syksyn SNY-kierros. Töistä tullessa tuvan penkillä odotti pullea kirjekuori, jossa lähettäjän paikalla ei lukenutkaan emon osoitetta vaan ihan muu osoite. Oli siis Suuren Paljastuksen aika.

Kun avasin paketin niin nenääni tulvahti aivan ihana joulun tuoksu. Sisältä paljastuikin sekä piparimaustetta että glögimaustetta. Glögimaustetta olenkin käyttänyt pitkin syksyä viikonloppuisin omenamehun seassa. Lämmintä omenaglögiä sitten latkin pitkin päivää kotihommia tehdessäni ja mutustelen voileipiä =)

Lisäksi paketista löytyi punainen käsipyyhe, Marimekon serviettejä, punaisia tuikkuja, teetä simpukan muotoisia suklaita, sisalkuidusta valmistettu hieronta/kuivaharjaussieni ja kerä Novitan joulupuu-lankaa. Joulupuu onkin todella jouluista lankaa. Sain sitä viime vuonnakin SNY-paketista ja siitä tehdyt sukat ovat aivan ihanat! Tuikkuja menee näin keskitalvella, samoin serviettejä. Maajussin koulutus serviettien käyttöön jatkuu edelleen =) niin ja olihan paketissa myös metrijengille PuuhaPete-karkkiaskit. Suurkiitokset niistä! Taidanpa ottaa ne jo huomiseksi töihin. Tiedän , että ensi viikolla naapurit kyllästävät meidät päälakea myöten joulusuklailla. Tosin nipopipo-hoitotäti ei anna syödä konvehteja kuin ehkä yhden tai kaksi jälkiruoaksi.

Tuo kuivaharjaussieni on kyllä aika vinkeän oloinen. Pitäisiköhän aloittaa operaatio selluliitin häätö? Suklaat laitan jemmaan ja joskus joulusesongin jälkeen teen Ulla Svenskin kirjan ohjeella Rantaelämää-muffinsseja, joiden koristeluun simpukkasuklaita tarvitaan.

Pakettien takaa löytyy nimimerkki Tikru81 eli Noora Turusta. Jossain viestissäsi taisi turun murre vilahtaakin =) Hienosti osasit paketit minulle suunnitella ja on hauska jos sinullakin on ollut kivaa tällä elämäsi ensimmäisellä SNY-kierroksella. Hyvää Joulua sinulle ja perheellesi! Ehkä blogimaailmassa törmäilemme jatkossakin...

Tonttu paljastuu

Eilen tuvan pöydältä löytyi kaunis lintupaketti. Lähettäjäksi oli merkitty osoite Lapinlahdelta, joten Salaiselta Jouluystävältähän se oli. Nyt olikin sitten jo paljastusten aika! Kuoresta löytyi todella kaunis kissavalokuvakortti, huiman kauniisti kirjoitettu kirje, kynttilöitä, patalappu, kaksi sydäntä, joista isompi taitaa mennä sulostuttamaan työpaikan ovea sekä IISO enkelipiparkakkumuotti!

Todella paljon kiitoksia Elina! TosiSavolainen Salainen tonttuystäväni oli siis Elina Lapinlahdelta. Kiitos kysymästä, olen nauttinut jouluystävävaihdosta =) Hyvin olet osannut paketit suunnitella ja minua ilahduttaa! Toivotankin sinulle ja karvatassuille oikein lämpöistä ja tunnelmallista joulun aikaa! Ja vielä kerran KIITOS!!!

Magiaa pallon täydeltä

Rakastan Taikapalloja (Magic YarnBall)! On ihanaa keriä palloa auki ja odottaa mitä kivaa sieltä paljastuukaan. Joten tietenkin ilmoittauduin mukaan, kun Facebookin käsityöryhmässä suunniteltiin Taikapallovaihtoa. Pallon viimeinen postituspäivä oli jo 22.11. mutta postin pistelakkojen takia palleroiseni saavutti minut vasta eilen. Tai no, paketti rantautui Tavara-aittaan perjantai-iltana, mutta enhän minä sitä tiennyt siellä käydessäni kun pakettirullakoita ohitseni kärrättiin. Enkähän minä sitä olisi sieltä rullakosta saanutkaan, kun kuormaa ei vielä ollut purettu.

Piti värvätä isä asialle ja hän minulle paketin toikin hirvenmehtuureissulta tullessaan.

Ilmoittautumislomakkeessa sai valita haluaako huivi- vai sukkalankaa. Minä annoin pallon kasaajalle vapaat kädet, joten sainkin sitten molempia! Tuo "turbaanin" päällyksenä näkyvä musta on Schachenmayr smc Sparkling-verkkolankaa. Yhden hörsylähuivin olen neulonut, mutta siinä verkko oli harvempaa. Onko kenelläkään kokemusta tuosta Sparkling-langasta, pitääkö siinä jättää verkonsilmiä väliin vai neulotaanko joka kolosesta? Pallon sisältä pilkistää Regian Extra Twist Merino Color-lankaa, paketin sukkalankaosuus. Todella kivan väristä lankaa ja lähettäjän (Erja S.) mukaan aivan ihanan tuntuista lankaa. Hetken kerimisen jälkeen tuvan penkillä sitten näyttikin tälle.

Virkatun joulutähden luultavasti tärkkään ennen esille laittoa, tuossa pussissa on nappeja (kaksi ihanaa ruusunappiakin!) ja kaksi muovista  päättelyneulaa. Päättelyneulani ovatkin ottaneet jalat allensa, joten todella tarpeeseen tulevat he =) Lisäksi After Eight-tyyppistä minttusuklaata . Hyvä kun maltoin iltaruoan syödä ennen suklaarasian avaamista ;-)

Taikapallo ei pettänyt tälläkään kertaa vaan tuotti minulle iloa! Kiitos lähettäjälle vielä kerran ja nyt lähden mutustelemaan päivän suklaa-annosta, slurps!

Liekeissä

Kesällä istuttiin Anoppilan ullakkokamarissa Maajussin sisaren kanssa puhumassa vakavia ja jutustelemassa vähän kevyemmistäkin aiheista mm. Vain elämää-ohjelmasta. Jossain sivulauseessa tulin maininneeksi että olen aina halunnut nähdä Jari Sillanpään livenä. Vanhan ystäväni tarkat korvat nappasivat tuon lauseen ja kun alkusyksystä katukuvaan ilmestyi mainosjulisteita Sillanpään Liekeissä-konserttikiertueesta, niin hänpä otti ja pirautti veljelleen. Silloin ja silloin olisi Siltsu Kuopiossa mitäpä jos veisit konserttiin koppelosi =) No, ajankohta oli toivoton, Maajussi oli naimisissa nautojen kanssa ja minä vietin laatuaikaa lasten seurassa. MUTTA kiertuehan tarkoittaa sitä, että muusikot liikkuvat paikasta toiseen... ehkäpä.... ja niinhän siinä kävi, että Jyväskylän konsertti oli meille sopivampana päivänä ja paikkojakin vapaana. Ihana armaani käväisi ostamassa netin kautta liput ja konsertin odotus alkoi.

Tämä syksy on edennyt nopein harppauksin ja niinhän se konsertti-ilta läheni ja läheni ja viime torstaina oli sitten h-hetki! Hieman kyllä jännitti, koska koko päivän sateli räntää ja tuulikin oli aika mysrkyisä. Luotan toki Maajussin ajotaitoihin, mutta luottamukseni vastaantulijoihin karisi yhdessä Ompun maalipinnan kanssa pari vuotta sitten. Keliolosuhteista johtuen ratsuksemme valikoitui Maajussin Lara Croft ja heti oloni muuttui levolliseksi nelivedon ja suuremman massan ansiosta. Hyvin me perille päästiin, vaikka ajoittain hieman liukasta olikin ja hetkellisen oven etsimisen jälkeen osattiin Jyväskylä-Paviljonkiin ihan ajoissa.

Ilta täytti kyllä kaikki odotukset ja hieman enemmänkin! Sopivassa suhteessa vauhtia ja rauhallisempia hetkiä- hieman liikutuksen kyyneleitä ja paljon kuplivaa iloa! Mutta hämmästelin kyllä keski-suomalaista konserttiyleisöä. Vaikka lavalta soitettaisiin mitä Abbasta lähtien niin porukka istuu kuin kirkossa!? Ehkä vienoa käsien taputusta jos taustalaulajat siihen antavat merkin, mutta ei muuta. Tietenkään ei saa häiritä toisia, mutta musiikkiin pystyy kyllä heittäytymään mukaan istullaankin. Nauttimaanhan sinne on tultu! Ja voi pojat, me kyllä nautimme täysin rinnoin ja vartaloin!!

Vielä eilenkin edellisillan kuplinta ja tunnelmat veivät välillä mukanaan ja oli pakko hieman peppua heiluttaa ja kaivaa töissä youtubesta Sillanpään Liekeissä-biisi. Hmmm, mistäköhän syystä yksi hoitolapsista oli syksyisellä pohjanmaan matkalla villiintynyt Elonkerjuun keikasta täysin ja vetänyt hirmuisen shown musiikin alkaessa soida. Mistä lie lapsi moisia riehakkaita tapoja oppinut =D