Kesällä istuttiin Anoppilan ullakkokamarissa Maajussin sisaren kanssa puhumassa vakavia ja jutustelemassa vähän kevyemmistäkin aiheista mm. Vain elämää-ohjelmasta. Jossain sivulauseessa tulin maininneeksi että olen aina halunnut nähdä Jari Sillanpään livenä. Vanhan ystäväni tarkat korvat nappasivat tuon lauseen ja kun alkusyksystä katukuvaan ilmestyi mainosjulisteita Sillanpään Liekeissä-konserttikiertueesta, niin hänpä otti ja pirautti veljelleen. Silloin ja silloin olisi Siltsu Kuopiossa mitäpä jos veisit konserttiin koppelosi =) No, ajankohta oli toivoton, Maajussi oli naimisissa nautojen kanssa ja minä vietin laatuaikaa lasten seurassa. MUTTA kiertuehan tarkoittaa sitä, että muusikot liikkuvat paikasta toiseen... ehkäpä.... ja niinhän siinä kävi, että Jyväskylän konsertti oli meille sopivampana päivänä ja paikkojakin vapaana. Ihana armaani käväisi ostamassa netin kautta liput ja konsertin odotus alkoi.
Tämä syksy on edennyt nopein harppauksin ja niinhän se konsertti-ilta läheni ja läheni ja viime torstaina oli sitten h-hetki! Hieman kyllä jännitti, koska koko päivän sateli räntää ja tuulikin oli aika mysrkyisä. Luotan toki Maajussin ajotaitoihin, mutta luottamukseni vastaantulijoihin karisi yhdessä Ompun maalipinnan kanssa pari vuotta sitten. Keliolosuhteista johtuen ratsuksemme valikoitui Maajussin Lara Croft ja heti oloni muuttui levolliseksi nelivedon ja suuremman massan ansiosta. Hyvin me perille päästiin, vaikka ajoittain hieman liukasta olikin ja hetkellisen oven etsimisen jälkeen osattiin Jyväskylä-Paviljonkiin ihan ajoissa.
Ilta täytti kyllä kaikki odotukset ja hieman enemmänkin! Sopivassa suhteessa vauhtia ja rauhallisempia hetkiä- hieman liikutuksen kyyneleitä ja paljon kuplivaa iloa! Mutta hämmästelin kyllä keski-suomalaista konserttiyleisöä. Vaikka lavalta soitettaisiin mitä Abbasta lähtien niin porukka istuu kuin kirkossa!? Ehkä vienoa käsien taputusta jos taustalaulajat siihen antavat merkin, mutta ei muuta. Tietenkään ei saa häiritä toisia, mutta musiikkiin pystyy kyllä heittäytymään mukaan istullaankin. Nauttimaanhan sinne on tultu! Ja voi pojat, me kyllä nautimme täysin rinnoin ja vartaloin!!
Vielä eilenkin edellisillan kuplinta ja tunnelmat veivät välillä mukanaan ja oli pakko hieman peppua heiluttaa ja kaivaa töissä youtubesta Sillanpään Liekeissä-biisi. Hmmm, mistäköhän syystä yksi hoitolapsista oli syksyisellä pohjanmaan matkalla villiintynyt Elonkerjuun keikasta täysin ja vetänyt hirmuisen shown musiikin alkaessa soida. Mistä lie lapsi moisia riehakkaita tapoja oppinut =D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti