Pieni tulitikkutyttö

Kauan kauan sitten selailin Garn studion sivuja Maajussin tietokoneella aikani kuluksi. Monen blääh-kuvan jälkeen silmien eteen paljastui eteerinen, usvaisen kaunis huivi, joka oli neulottu viuhkoista silmukoita vähentelemällä. IHANA! Tuollainen pitää kyllä saada =D mutta ehkäpä ei aivan noin hempeän värinen, Hmmmm.., jostain liukuvärjätystä langasta tulisi takuulla kivan näköinen.
Ja kun ullakolla sattui jo valmiiksi olemaan Novitan Polku-lankaa, valikoitui se huivin raaka-aineeksi. Varsinkin kun pidän Polku-langan värimaailmasta erittäin paljon.

Langasta oli kylläkin huonoja kokemuksia sukkalankana, mutta koska huivi neulotaan viuhka kerrallaan ajattelin sen olevan sopivaa. Lankahan joka tapauksessa katkaistaan usein, joten kiertymisestä ei haittaa olisi. Se mitä en tajunnut ajatella oli tuo langan katkaiseminen viuhkan valmistuttua. Jos kyseessä on erillisistä viuhkaosuuksista tehty huivi, niin eihän langan väriliu'ut silloin etene loogisesti! Kun asian tajusin iski ällötys =(    tekele näytti sanoin kuvaamattoman rumalta! Juuri siltä kuin köyhä tyttöparka olisi kerjännyt langanpätkiä sieltä täältä neuloakseen niistä itselleen huivin talven kylmyyttä vastaan..

Meni maku koko huivi-projektista ja tyo jäi marinoitumaan pitkäksi aikaa kammarin kaapin päälle. Kesälle sen sitten sieltä kaivoin ja jatkoin sisulla loppuun. Ja kas kummaa! Lopputulos ei ollutkaan yhtään kamala! Huivi näytti röykkiölle sammaloituneita kiviä! Itse asiassa se näytti todella kivalta!

Iso huivi kyllä on, mutta mökkihuiviksihan minä sitä neuloinkin. Huiviin todellakin pystyy kietoutumaan tulitikutytön tavoin kylmyyttä pakoon ;)