Illalla ulkona käpsehtiessä hylkäsin erään kesähaaveeni mahdottomana. Olin suunnitellut muutamaa mansikkariviä tuohon ikkunan alle, mutta ei siitä taida mitään tulla. Riisi sopisi paremmin savikkoon, jossa seisoo sulamisvedet viikkokausia joka kevät. Tai sitten istutan mansikkaa kohopenkkeihin tai kasvulavoihin. Itse asiassa viime yönä näin unta, jossa Maajussi oli nikkaroinut minulle tuohon kuvan alueelle monta isoa kasvatuslaatikkoa, jotka olivat täynnä multaa =)
Tai jos sanoo naismuistiin, niin mun kohdalla sen tooosi lyhyt ;)
VastaaPoistaLumet sulaa, lumet sulaa.... tiedän, että maanviljelijät eivät ole kovin innoissaan innoissan mittavista vesimääristä, mutta me melontaväki ollaan, vaikkei ihan sinne teidän nurkille tullakaan.
Viime kesänä vaan kun kävi niin, että Iijoella, jossa kai yleensä pitäisi olla paljon vettä, olikin liian vähän vettä jopa kajakeille ja kanooteille!
No ette te nyt kovin kauaksikaan jää =) eihän teidän aloituspisteeseen Kuopioon ole kuin noin 100km.
PoistaAi niin, mun piti tuohon sun päivityksen otsikkoon liittyen kertoa tarina alakouluajoilta - saattaa olla, että olen sen omassa blogissa kertonutkin, vaan kun en muista.
PoistaMeidän vanha koulumme purettiin uuden koulun tieltä ja olimme minun viimeisen vuoden evakossa kylän Nuorisoseurantalolla. Siinä ei ollut kunnon pihaa ja siksi jouduimme käymään liikuntatunneilla reilun puolen kilometrin (ehkä, olen huono arvioimaan matkoja) päässä urheilukentällä.
Oli koulun liikuntapäivä eli koko koulu oli siellä urheilukentällä, kun yllättäen alkoi kauhea ukonilma ja vesisade. Hirveällä kiireellä, osa polkupyörillä ja osa juosten, palasimme koululle, mutta vettä tuli kaatamalla ja olimme aivan litimärkiä kun pääsimme perille. Ukkonen vei sähköt ja meille alkoi tulla kylmä. Opettajat miettivät mitä voisimme tehdä, että pysyisimme lämpiminä - sillä aikaa kun vanhemmat/isovanhemmat ja kuka nyt sitten ketä tulisikin kotiin hakemaan.
Joku lapsista (koulussa oli luokat 1-6) hihkaisi innoissaan:
"LEIKITÄÄN VETTÄ KENGÄSSÄ!"
Kaikki purskahtivat nauruun - jostain syystä ehdotus ei kuitenkaan saanut suurta kannatusta opettajien keskuudessa.
Sen sijaan opettajat keksivät (ainakin omasta mielestään) loistoidean: yhdestä luokasta siirrettiin pulpetit syrjään ja jostain he löysivät meille sopivan musiikkikappaleen... Muutaman tunnin me sitten opettelimme jenkkaa Vesivehmaan jenkan tahtiin :D
Olihan se oman kylän jenkka, joten pitihän se osata - ja ne askeleet kyllä jäi niin takaraivoon, että jenkka on tanssi, jonka takuuvarmasti osaan vieläkin, vaikka kaksi vasenta jalkaa omaankin ;)
Ja sanatkin on melko lailla syöpyneet mieleen...
Semmoinen muisto tuli mieleen sun päivityksen otsikosta :)
Hauska tarina =) mä muistan, että meillä oli ala-asteella lyhytaikainen letkajenkkavillitys. Mennä hytkytettiin porukalla koulun ympäri välitunneilla =)
Poista