Meillä sen sijaan ei pääse haravahommiin vielä viikkokausiin. Maa on savikkoa, joten pahimmilla paikoilla nurmikolla seisoo vesi. Mutta jos hieman käyttää mielikuvitusta-tai oikeastaan sitä saa käyttää aika paljon- niin tuolla kauimmaisessa kasvilavassa on jo hieman merkkejä talvivalkosipuleiden laihon kärjistä. Kauan olen niitä miettinyt ja viime syksynä vihdoin sain aikaiseksi hommata kynsiä. Toivottavasti ensi syksynä pääsen korjaamaan ikioman valkosipulisadon! Tuskin kynsiin ovat myyrätkään talven mittaan iskeneet- tai mistä sen tietää, vaikka ovat yrittäneet lääkitä myyräkuumetta valkosipulin kynsilläni ;)
Ps. Myös "Riippumatossa" saa vierailla ja vaikkapa jättää muistoksi käynnistään sanasen tai pari =)
https://riippumatonselailija.blogspot.fi/?m=1
Nopeasti ne lumet sitten kuitenkin sulivat, vaikka sitä jossain välissä tuntui olevan ihan mahdottomasti "tämä ei sula enää ikinä" :)
VastaaPoistaTyytyväisenä katselen lumien ja jään hupenemista niillä seuduilla; vuosi on kuitenkin lyhyt aika ja muistissa on vielä viime kesäkuu ja se sunnuntai, kun Kitkajärvi olikin vielä jäässä - jäänsärkijää olisi tarvittu. Ja parin päivän päästä oli jo helle, kun taas eteläisessä Suomessa paleltiin... :)
Nyt näyttää siis hyvältä - "muuttolinnut" voivat hyvin valmistautua matkaan kohti Savoa ;)
Elä hyvä immeinen! Ei täällä varmaan ikinä oo ollut järvet ja joet jäässä enää kesäkuussa! Ei me nyt niin pohjoisessa olla =) joskus on kyllä ollut myöhäisiä keväitä. Isä joskus muisteli, että 1950- tai 60-luvulla on ollut kevät, jolloin Pängätsaaresta oli ihmiset tulleet jään yli hevosella koulun äitienpäiväjuhlille.
Poista