lauantai 31. joulukuuta 2011

Talvi paljasti Salaisuuden

Ulkona on pikkupakkanen, aurinko paistaa ja keijunhelma-lumihiutaleita leijailee alas. On talvi! Talvi saapui postilaatikkooni eilen, aivan niinkuin SNYstäväni lupasikin =)

Sain siis viimeisen syksyn SNY-muistamisen. Salaiseni sana-assosiaation sanasta talvi ja paketillisen aina tarpeellisia kuviokartonkeja.
Samalla sain selville tämän syksyn suurimman salaisuuden- SNYpykkäni henkilöllisyyden! Ihania paketteja lähetellyt ja ajatuksiani lukenut ihminen oli Jaana <3  Kiitos Jaana! Olit kyllä aivan huikean ihana ja oikeaan osuva SNY-pari, parempaa en olisi voinut toivoa!

Olin ensimmäistä kertaa mukana SNY-vaihdossa, mutta en usko kokemuksen jäävän viimeiseksi. Niin paljon jännitystä, iloa ja hyvää mieltä SNY toi syksyyni mukanaan. Suuret kiitokset myös Heidi-emolle! Sinähän sen suurimman työn olet tehnyt pidellessäsi kaikkia lankoja käsissäsi ja paimentaessasi meitä!!

SNY on nyt siis loppu tältä kierrokselta ja samaten näyttää loppuvan myös vuosi 2011. Niinpä Reppanainen toivottelee:
Onnellista ja ilon hetkiä tarjoavaa vuotta 2012 kaikille!!

torstai 29. joulukuuta 2011

Hämärähommia

Kiitos ystäviemme Tapanin ja Hannun, osa suomenmaata ja myös osa Vesantoa on saanut nauttia kynttilöiden loisteesta ihan riittämiin asti tällä viikolla. Itsellä sähköt ovat kyllä pysyneet tiistai-iltapäivää lukuunottamatta, mutta esimerkiksi Maajussi -rakkaani on vaeltanut pimeydessä tiistai-aamusta lähtien. Onneksi on naapurin agrigaatti ja Pesästä haettu kaasulevy sekä leivin- ja pönttöuuni talossa! Eli ihan kohtuudella, ja Asta-myrskyn kokemuksella, Maajussi ja Äitee ovat pärjäilleet.

Tiistai-iltapäivänä ei siis ollut sähköjä. Olin kuitenkin aamulla päättänyt, että tiistai on Cool Aid-päivä. Hieman jo meinasi vetää harmituksen puolelle, kunnes sain ahaa-elämyksen. Jos mä kerran voin laittaa ruokaa puuhellalla niin kuka kieltää ujuttamasta hellan reunalle myös lankakattilaa?! Tuumasta toimeen ja SNY:n lähettämiä Isoveljiä vyyhteämään. Jossain meillä (ullakolla?) pitäisi muistini mukaan olla vyyhdinpuutkin, mutta enpä lähtenyt koluamaan niitä sähkölampun valossa. Tuolin jalat saivat toimia vyyhdinpuuna. Minun makuuni vyyhdeistä tuli kyllä liian pieniä. Vyyhdistä tuli aika paksu, joten en saanut sitä värittymään tasaisesti. Mutta tehän ette sitä kenellekään kerro, ettehän? Niinpä voin uskotella tietämättömille, että lankaan on ihan tarkoituksella jätetty vaaleampia kohtia =)  itse asiassa toisen pään langasta jätinkin valkoiseksi kolmivärisyyden takaamiseksi.

Väreinä minulla oli samaisesta SNY-paketista kaksi Cool Aid- pussia: Orange ja Black Cherry. Vielä toinen Black Cherry jäi myöhempää käyttöä varten, samaten pussi sinisen väristä Berry Blue-jauhetta. Sen verran voimakkaan värisiä jauheet ovat, että enpä kyllä ihan hevillä käyttäisi jauheita siihen tarkoitukseen mihin ne oikeasti on tarkoitettu!
 Täytyy kyllä myöntää, että hieman tuhertamista värjääminen oli ilman kunnon valoja, mutta silti olen lopputulokseen tyytyväinen. Kyllä noista kehtaa neuloa!

Eilinen meni kipeää silmää potiessa, joten kerimispuuhiin pääsin vasta tänä aamuna. Toinen vyyhti keriytyi kuin unelma ja niin se olisi keriytynyt toinenkin, MUTTA... tiputtaa höpläytin vyyhdin toisen pään pois kerimiseen käytetyltä keittiöjakkaran jalalta. Loppuvyyhti olikin sitten yhtä sotkua :-/  Onneksi olen vanha tekijä kerimisessä ja mieluummin tuollaisen 100 grammaisen selvittää kuin niitä isoja vyyhtiä mitä aikanaan ostettiin/vaihdettiin villoilla  kehräämöltä!
Kaunis parivaljakko, vai mitä?

maanantai 26. joulukuuta 2011

Lahjuksia!

Joulu on antamisen ja saamisen aikaa <3 kumpaakin lajia on tullut harrastettua tänäkin vuonna.

Neulomossa osallistuin jo perinteeksi muodostuneeseen joululahjavaihtoon. Pakettini tuli Marlelta ja oli ihanan runsas ja monipuolinen!

Kardemummakahvia, suklaasydämiä romanttisiin kuherteluhetkiin, punaisia pallokynttilöitä, kolme pahvista enkelikoristetta, pesuruusu ja jumalaisen kaunis pitsiliina =) Suuret kiitokset paketista Marle! Pakettisi oli ensimmäinen avaamani joulupaketti. Avasin lahjoja hyvin maltillisesti pitkin aattoiltaa ja välillä itkeä tirautin ikävääni Maajussin antaman lahjakassin äärellä. Miesparka kun vietti juuri jouluaaton kotonaan kovassa kuumeessa :-(    Kun tiesi toisen olevan tosi kipeä ja "kaukana poissa" (10km) niin kaipaus oli valtava!

Hyvältä ystävältä saimme Maajussin kanssa Tampereen kädentaidot-messuilta ostetun tiffanykoristeen.

Ihailin koristetta silloin ja olin ihan vierellä ystäväni tehdessä ostoksiaan, mutta en olisi ikinä arvannut, että toinen koristeista onkin tarkoitettu meille =D  Voi Sirpa minkä teit!! Pariskunta kiittää ja kumartaa! Lahja on aivan ihana <3

Joulun ehdottoman ykköslahjan sain keneltäpä muulta kuin omalta rakkaaltani! Katja Ketun uusin kirja Kätilö . Raju ja rujo tarina ajasta jolloin mitkään vanhat säännöt eivät enää päde, eikä ihmisellä ole paljoakaan arvoa. Samalla kirja on kuvaus vimmaisesta rakkaudesta jolla ei ole ehtoja eikä pidikkeitä. Päähenkilö Villisilmälle rakkaus on  luonnonvoima, joka tulee ja vie, polttaa, kalttaa ja kärventää. " Jumalani, tuon miehen mie haluan. Jos tuon saan, niin ketään toista en sinulta pyydä". Ketun kieltä on arvosteluissa kehuttu, eikö syyttä! Teksti on rikasta, rönsyilevää virtaa, joka lumoaa ja vie lukijan mukanaan. Kirjailija johon ehdottomasti tulen palaamaan tulevaisuudessakin!

lauantai 24. joulukuuta 2011

sunnuntai 18. joulukuuta 2011

Leivon, leivon leipäsiä

Reppanainen on ihmeekseen aika tyytyväinen jouluvalmistelujensa etenemiseen. Torttuja lukuunottamatta kaikki joululeivonnaiset alkavat jo olla valmiina! Piparit ja itselle tulevat herrasväenleivät sain tehtyä jo edellisviikonloppuna ja nyt eilen olivat sitten vuorossa Maajussin herrasväenleivät ja taatelikakku. Lisäksi pyöräytin eilen pienen pullataikinan, josta riittää itselle ja hieman rassukoituneelle sukulaistaloudelle. Sinne on aina viety syötävä joulupaketti, vaikka en nyt niin hirveästi serkkupoikien elämäntapaa arvostakaan.
Kuvasta puuttuu alkuviikosta itselle tehty hedelmäkakku, joka ei julkista esittelyä kestä ;-P sen verran modernia muotoilua se edustaa! Koskaan ennen ei ole kypsyyden kokeilutikku valehdellut, mutta nyt kakku oli keskeltä hyvin raaka, vaikka tikkuun ei mitään tarttunutkaan niistä kohdista joista kakkua kokeilin. Oli pakko joko tehdä uusi ( ei oo tarpeita) tai ottaa riski ja kipata tekele uudelleen vuokaan ja jatkaa paistamista. Hieman kakun ulkomuoto kärsi eestaas-hytkyttelystä, mutta toivotaan ettei ulkonäkö vaikuta makuun!

Eilen leivonta sen sijaan sujui kuin tanssi! Mikäs on leipoessa kun ei tarvitse itse tehdä kaikkia työvaiheita =)
Kulta tarkisti jo hyvissä ajoin perjantaina, mihin kellon aikaan hänen pitää tulla auttamaan! Yllätyin kyllä positiivisesti mieheni taidoista <3 Yhtään pikkuleipää ei mennyt rikki täytettäessä ja sokeroitaessa!! Ja herrasväenleivät ovat todella hauraita!

Sitä en sitten tiedä onko armottomassa leipomisessa mitään järkeä :-/ mutta itsetekemiseen minä olen kasvanut. Ahdistun jo pelkästä ajatuksesta, että jouluna pöydässä olisi jotain ostettua! Tosin sen verran joustoa, tai laiskuuta, löytyy, että Maajussi joutuu piparinsa ostamaan- tai sitten piilottamaan itseltään loput antamastani maistiaispiparipurkillisesta!  Mutta nuo herrasväenleivät ovat kuitenkin se Kullan suosikki ja se artikkeli jota kahvipöydässä tulee menemään eniten. Ja sen voin taata, ettei kaupasta saman makuisia herrasväenleipiä löydy! Samanlaisia en ole löytänyt tähän päivään mennessä kenenkään kahvipöydästä. Lähimmäksi on päässyt äidin serkku, jolla on sama resepti, mutta eivät nekään aivan samalle maistu.

perjantai 16. joulukuuta 2011

Joulunpunaa paketissa

Yllätyksekseni sain Joulukuun SNY-paketin näppeihini jo tänään!! Erityiskiitos emo-Hiirelle loistavasta asiakaspalvelusta! ..vaikka oma ammu taisi siellä ojan pohjalla pötköttääkin =)  Olin tänä aamuna postittamassa setämiehelle rukiisia jouluherkkuja kun kesken jonotuksen takahuoneessa puuhaillut Hiiri-emo tuli pakettikortti kädessään kyselemään, eikös tämä paketti olekin tulossa sinulle. Juu, olihan se! Ihanaa etten joutunut odottamaan pakettia ensi viikkoon asti <3  Olin päässäni hieman laskeskellut, että pääsen paketin aukaisupuuhiin aikaisintaan tiistaina, mahdollisesti vasta keskiviikkona, joten oli suuri nautinto avata paketti jo tänä aamuna!!
Mohairit tulevat ehkä vaihtamaan olomuotoa "joskus keväällä" ilmavaksi keepiksi hartioille. Tuo mustavalkoinen pitsipussukka on vaniljainen tuoksupussi ja muumipurkissa on geisha-konvehteja. Oli metrijengillä tänään herkkupäivä kun pääsivät Eijan purkille- tosin vain yhdet karkit =)  Rintakorua tulen käyttämään, niin hyvä punainen kiilto siinä on. Nyt vain äkkiä pitää kehittää meno tai muu juhlatilaisuus, mihin korun voi laittaa! Kultaaaa! Mihin lähettäis?!

Loistavan paketin olit SNYpykkäni taas kasannut! Harmi että joudun VIELÄKIN odottamaan henkilöllisyytesi paljastumista... mutta hyvää kannattaa odottaa! Varsinkin kun SNY lupasi paljastaa henkilöllisyytensä samalla kun antaa minulle talven. Talven minä juuri haluankin! Olen korviani myöten täynnä adventtisohjoa :-( lumiukon tekokeli on tietenkin ok, mutta en tosiaankaan tahdo autoni hytkyttelevän eteenpäin peppu keinuen puolelta toiselle!

Ja loppuun pieni paljastus *punastuu*  toinen kuvan mohairkeristä oli hetken Pikku-E:llä pallona... Lanka ei kyllä kärsinyt ilmalennoista yhtään, enkä hennonut kieltää herraa pomputtelemasta. Niin täysin rinnoin pikkumies nautti "pallon" heittelystä!

torstai 15. joulukuuta 2011

Makeaa elämää neulan terällä

Niinkuin jo taidatte tietää, olen koukussa kaiken maailman vaihtoihin. On niin kivaa odottaa ihan erityistä postia ja kieltämättä on kivaa laittaa sitä postia menemäänkin ja jännittää vastaanottajan reaktioita! Tosin onnistun yleensä kehittämään itselleni ainakin keskikokoisen stressinpoikasen siitä "mitä mä muka osaan tehä, en mitään, ei tästä tule lasta ei paskoo".
Onneksi välillä on vaihtoja joihin ei ole pakko tehdä itse mitään! Yksi sellainen oli nyt kuun alussa Neulomossa pyörinyt JouluSpesiaaliSuklaa-vaihto. Omaa lähettämääni en tietenkään muistanut kuvata, mutta tiistaina sain makeaa postia Äänekoskelta päin! Suuret kiirokset Tepy!! Suklaat tulivat tarpeeseen ja juuri oikealla hetkellä!
Nuo pikkuvuokissa olevat suklaat ovat itse raakasuklaasta tehtyjä karpalo-cashewpähkinäsuklaita ja kaupan suklaa on 70% tummaa luomusuklaata. Erityisplussan saat Tepy ekologisuudesta! Alpakkalankaa olen käynyt Isonkammarin kaapin päältä hypistelemässä päivittäin. Vielä lanka ei ole kertonut miksi se haluaisi muotoutua- hyviä vinkkejä asian suhteen otetaan vastaan! Kuva hieman vääristää väriä, todellisuudessa lanka on utuisemman näköistä, eikä noin sinertävää. Ihanan pehmoiselle lanka tuntuu ja lukemani perusteella Alpakka on juuri vilukissojen kuitu. Moninkertaisesti lämpimämpää kuin lampaan villa!

Myöskin SNY on jälleen taivaltanut talven viimoja uhmaten maalikylille postittamaan kirjekuorta! Tänään sain kirjeen jossa SNY kertoi suhteestaan neulaan. Kovin tutulle kuulosti, tosin itselläni ei ihan noin vaikeaa ole ollut. Hukkaan ja pudottelen kyllä neuloja isän kauhuksi ja kivuksi lähes aina niitä käyttäessäni. Vaikka minä nyt hukkaisin päänikin jos se ei olisi edes joten kuten hartioihin kiinnitettynä! Lisäksi kirjeessä oli huovutusneulapakkaus.
Nyt mua jo alkaa lähes pelottamaan! Mä unohdan ostaa suuresti (?) tarvitsemiani huovutusneuloja ja niitä tupsahtaa heti kohta postilaatikkoon! Kerro hyvä ihminen missä huollatat kristallipallosi? Noin toimivaa en ole ennen tavannut!!