Mielenrauhaa

 Rakastan työtäni 🥰 Kun viisi vuotta sitten tähän aikaan syksystä puputin kolmiolääkkeitä kuin karamellejä ja odottelin kutsua kirurgin veitsen alle, jouduin pohtimaan mitä sitä tekisi mikäli selästä ei leikkaamalla kunnollista tule? En oikein keksinyt mitään muuta mikä kiinnostaisi kuin työ lasten parissa. Ehkä työ koirahoitolassa?  Mutta jos ei kauaa kärsi seisoa eikä istua olisi aika mahdotonta löytää itselleen työtä. Tiedän vain yhden ammatin, jota voi tehdä selällään.  Silläkään ei rikastumaan täälläpäin pääsisi, kun kunnan väestörakenne on eläkeläisiin painottuva 🙃 Onneksi selästä tuli ihan kelvollinen ja pystyin palaamaan työhöni.

Vaikka työtäni rakastankin, myönnän sen kuormittavuuden. Melu ja jatkuva sosiaalisessa kontaktissa olo vie välillä mehut! Ja mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän tarvitsen mahdollisuutta nollata itseni olemalla yksin. Mieluiten ihan hiljaisuudessa.

On todellinen onni, että Maajussi heittäytyi villiksi kolmisen vuotta sitten ja laajensi tiluksiaan naapurin puolelle. Ukkokultani on hyvin harkitseva ja kun "Teboilin parlamentti" vihjaisi perikunnan laittaneen naapuritalon maineen myyntiin asiaa pohdiskeltiin huolella. Investointi olisi kieltämättä iso. Mutta toisaalta metsässä ei raha menisi hukkaan ja vanhan asuinrakennuksen ja ulkorakennusten lisäksi kauppaan kuuluisi rantasauna. 

Kivenheiton päässä kotoa oleva rantamökki on ollut Maajussin pitkäaikainen haave. Kyllähän minullekin uimapaikka kelpasi ja kun  kävimme tutustumassa Ylätupaan henki vanhasta rakennuksesta rauha ja tuli olo, että täällä meidän pitääkin olla

Niin kaupat syntyivät ja Ylätupa lisukkeineen oli meidän 💝 tai no, virallisesti tietenkin Maajussin. 

Varsinkin keväänä jolloin Maajussi maakaupat teki Hanis-biitsi oli todella tärkeä pään kasassa pysymisessä! Silloin olin isompien lasten ryhmässä ja siellä oli kaikenlaista. Oli suorastaan elintärkeää, että pääsin iltaisin uimaan ja tuijottelemaan tyhjyyteen ilman, että kukaan tarvitsi minua. Ja mikäpä näitä maisemia on tuijotellessa 😍

Vaikka nyt asiat työn suhteen ovatkin ryhmän vaihdon jälkeen huomattavasti paremmin on Biitsi edelleen sielunmaisemani ja sinne rynnistän heti, kun se vain keväällä on mahdollista ja rantasaunakautta jatketaan niin pitkälle kuin vain säät syksyllä sallivat. Hanis-Biitsillä tätäkin nyt naputtelen lämpenevän kaminan naksuessa taustalla ja kiukaan lämmetessä seinän takana. Kullan huuhdontaan päästään, kunhan Maajussi iltatöiltä palajaa ja taidanpa Keiteleen aaltoihin myös pulahtaa illan aikana. Mutta nyt höpinät seis ja lisää puita kiukaan alle!